Eurooppa-kirje: Miksi Sanna Marin piiloutuu medialta? Suomalaiset toimittajat ovat muiden EU-maiden tiedotuksen varassa huippukokouksessa

EU-huippukokous alkoi taas koronamerkeissä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ei nimittäin kauan jäänyt puolustamaan komission kantaa torstaina. Hän ilmoitti ensimmäisen tunnin jälkeen vetäytyvänsä kotikaranteeniin, koska läheinen työntekijä oli saanut positiivisen testituloksen.

Sen verran von der Leyen ehti istua salissa, että Brexit saatiin alta pois (siirryt toiseen palveluun).

EU-maat eivät ole valmiita tinkimään tavoitteistaan kauppasopimuksen suhteen. Pääneuvottelija Michel Barnier jatkaa neuvotteluja, mutta jäsenmaita kehoitetaan valmistautumaan kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, myös sopimuksettomaan eroon. Boris Johnsonin vastausta EU-päätökseen odotetaan perjantaina (siirryt toiseen palveluun).

Haluan nostaa seuraavaksi esiin erään erittäin tärkeän asian. Me EU-toimittajat, jotka olemme akkreditoituneet Brysseliin, emme tahdo enää saada tietoa Suomen hallitukselta ja virkamiehiltä politiikanteosta Brysselissä.

Liian usein syyksi on tämän vuoden aikana ilmoitettu ministerin kiireet, kun on kyselty lehdistötilaisuuden perään. Viime esimerkki on eiliseltä torstailta. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunta ilmoitti etukäteen, että pääministeri ei ehdi lausua ennen kokousta mitään – ei edes nykyisin yksikseen tietotoimistona toimivalle neuvoston kameralle, jonka edessä poliitikot käyvät puhumassa mukavia ilman kiperiä journalistien kysymyksiä. Me toimittajat emme koronan takia pääse koko Eurooppa-rakennukseen.

Eikä tässä kaikki, meille myös ilmoitettiin, ettei pääministeri aio ensimmäisen kokouspäivän jälkeen pitää lehdistötilaisuutta, ei edes video- tai puhelinyhteyden kautta.

Varanaiseksi pestattiin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Kaikki kunnia Tuppuraiselle, mutta on median merkityksen vähättelyä, kun nykyisin on enemmän tapa kuin sattuma, että suomalainen Brysselissä oleva media ohitetaan milloin milläkin verukkeella.

Poliitikot ovat vastuussa tekemisistään ja sanomisistaan kansalaisille. Tärkein väline sen viestin välittämisessä on vapaa media. On sananvapauden ja kansalaisten palvelemisen kannalta ongelmallista, jos jatkuvasti ohitetaan vallan vahtikoira. Koronavirus eivätkä kiireet ole perusteltuja syitä, mutta niistä on tehty toimivat tekosyyt.

Jos muutkin jäsenmaat olisivat opetelleet tällaisen piiloutumistaktiikan, olisi piru irti. Me suomalaiset median edustajat joudummekin turvautumaan muiden maiden myönteiseen viestintäpolitiikkaan. Saamme kutsuja Ruotsin ja Saksan ja Hollannin ja muiden maiden briiffeihin. Käytämme niitä ilolla hyväksemme.

Luemme EU-politiikan agendaa eurooppalaisten medioiden kautta. Suomi ei ole näissäkään kirjoituksissa ja raportoinneissa kovin merkittävästi edustettuna.

Suomalaisia kiinnostaa tietää, mitä EU:ssa tapahtuu ja päätetään. Pääministeriä ja muuta hallitusta koneistoineen ei tunnu kiinnostavan se, että kansalaisia kiinnostaa. Täten meitä toimittajia on turha syyllistää siitä, että kansalaiset eivät saa tietoa. Sitä on vaikea jakaa, jos ei ole itselläkään tietoa.

Me Brysselin kirjeenvaihtajat olemme kirjelmöineet kasvavasta viestintähiljaisuudesta lukuisia kertoja, jopa valtioneuvoston kansliaan asti, mutta siihen ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia.

Mikä Suomen johtoa pelottaa, mikä ei tunnu pelottavan ketään muuta?

Seuraavaksi kollegan kooste viikon kiinnostavista uutisaiheista – mitkä tämän viikon aiheet on hyvä tietää? Lopuksi katsaus ensi viikkoon.

#SOMESSA: Konservatiivienemmistö johtaa EU:ta, kertoo huippukokouksen kuvagalleria

Ahead of the #EUCO🇪🇺 on #Brexit 🇬🇧, #Africa 🌍and #COVID19 lets recall who represents🇧🇪🇧🇬🇨🇿🇩🇰🇩🇪🇪🇪🇮🇪🇬🇷🇪🇸🇫🇷🇭🇷🇮🇹🇨🇾🇱🇻🇱🇹🇱🇺🇭🇺🇲🇹🇳🇱🇦🇹🇵🇱🇵🇹🇷🇴🇸🇮🇸🇰🇫🇮🇸🇪 & what are recent changes in Membership and in the balance between political party affiliations. See @EP_ThinkTank https://t.co/IXYy2W0ZBa pic.twitter.com/KVU2oVlxnO— Ralf Drachenberg (@RalfDrachenberg) 15. lokakuuta 2020

EU-huippukokouksissa jaetaan aina valtioiden ja hallitusten johtajien paperinen kuvagalleria delegaatioille ja toimittajille. Kuvastosta on tällä kertaa julkaistu sähköinen versio EU-parlamentin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Siitä käy ilmi muun muassa, että suurin edustus huippukokouksessa on oikeistokonservatiivien EPP-puolueella, toiseksi suurin keskustaliberaalien Renew Europella ja pienin sosiaalidemokraateilla. Sitoutumattomia on johtajista kaksi. Unkarin Viktor Orbán ja Hollannin Mark Rutte ovat pisimpään eli kymmenen vuotta virassa olleet pääministerit.

Twitterissä huippukokouksia voi seurata #EUCO (siirryt toiseen palveluun)-tunnisteella. Torstai oli brexit-päivä, ja twiittien perusteella (siirryt toiseen palveluun) asetelma näytti selvältä: kokouksesta ei ole tulossa myönnytyksiä (siirryt toiseen palveluun) Britannialle pahimmissa kiistakysymyksissä eli kalastuksessa ja kaupankäynnin tasapuolisuusvaatimuksissa.

Esimerkiksi Ranskan Eurooppaministeri Clement Beaune julkaisi peräti kolme twiittiä, joissa oli useita kuvia hänestä ranskalaisten kalastajien kanssa: Eurooppa ei jätä kalastajiaan pulaan, suojelemme kalastajien oikeuksia (siirryt toiseen palveluun). Pallo on nyt Britannian (siirryt toiseen palveluun)Boris Johnsonilla, tänään hän aikoo kommentoida.

Sveitsiläinen, omaisuudenhoitopalveluistaan tunnettu UBS-pankki julkaisi vastikään kiinnostavan vuosiraportin (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan koronakriisi on kasvattanut maailman miljardöörien varallisuutta. Ylläolevassa grafiikassa on laskettu yhteen kunkin maan miljardöörien omaisuus. Etenkin digitaalisilla innovaatioilla rikastuneiden varallisuus on karttunut, kun verkkopalvelujen käyttö on lisääntynyt koronavirusaikoina.

Toinenkin sveitsiläispankki, Credit Suisse, on julkaissut (siirryt toiseen palveluun)varallisuuteen liittyvän raportin. Sen mukaan eriarvoisuus varallisuudessa on kärjistynyt Suomessa nopeasti (siirryt toiseen palveluun) muihin Euroopan maihin verrattuna 2010-luvulla.

Mitä eri Euroopan maissa ajatellaan elämästä koronakriisin keskellä? Tästä linkistä löydät kiinnostavan katsauksen maanosan kriisipesäkkeisiin. Miksi esimerkiksi Tšekissä saa mennä ostoskeskuksiin vain pareittain ja wifi-yhteydet on suljettu?

Ranska palauttaa ulkonaliikkumiskiellon yhdeksässä kaupungissa lauantaina.

  • Jos Britannia ja EU eivät pääse sopuun tulevasta kauppasuhteestaan, se pahentaa taloustilannetta ennestään. Tuhannet työpaikat ovat vaarassa, Britannian ruokahuoltokin voi vaarantua. Lue täältä, mitä ongelmia on edessä.
  • Brexit-tilannetta seurataan pelonsekaisin tuntein Irlannissa. Monet pelkäävät vanhojen kiistojen repeämistä Pohjois-Irlannissa ja väkivallan paluuta. Minna Pyen ohjaama Ulkolinjan Katkera saari -jakso on katsottavissa Yle Areenassa.
  • Deflaation mörkö vaanii euroaluetta, eikä edes Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka ole pitänyt sitä loitolla. Syyskussa kuluttajahinnat laskivat 0,3 prosenttia. Deflaatio tyrehdyttää kysyntää, mikä lamaannuttaa taloutta.
  • Koronan jäljiltä yksi suurimpia ratkaistavia ongelmia tulee olemaan työttömyys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
  • EU-komissio aikoo ehdottaa eurooppalaista minimipalkkaa, mutta laillisesti jäsenmaita sitova direktiivi on vankassa vastatuulessa. Lue täältä, mistä on kyse.
  • Milloin maanosan sekaviin matkustusrajoituksiin tulee logiikkaa? EU-komissio ehdotti syyskuun alussa (siirryt toiseen palveluun) yhtenäisiä linjauksia, koska se piti nykyistä tilannetta kansalaisille hankalana. Jäsenmaat ovat nyt sopineet yhteisistä kriteereistä.
  • Jo oli aikakin: Kypros luopuu “kultaisista passeistaan”. Varakkaille sijoittajille on maassa myönnetty kansalaisuus ja sen myötä EU-passi rahaa vastaan.

Britannian yleisradioyhtiö BBC luki vuoteen 1975 asti Itä-Saksan kansalaisten kirjeitä radiolähetyksissään. Kirjeet olivat anonyymejä, koska pelkona oli, että DDR:n valtion poliisi Stasi saisi selville kirjoittajien henkilöllisyyden. Joskus kirjeen lähettäjän nimi kuitenkin paljastui, ja tämä saattoi joutua jopa vankilaan. Kannattaa katsoa dokumentti Yle Areenasta!

ENSI VIIKOLLA: Terveyshätätila siirsi taas parlamentin istunnon ja brexit-jännitys tiivistyy

Ensi viikolla seuraamme taas Brexit-neuvotteluja molemmin puolin kanaalia – paitsi jos Britannian Boris Johnson päättää (siirryt toiseen palveluun) tänään perjantaina lopettaa neuvottelut. EU-huippukokouksen viesti Lontooseen on selkeä (siirryt toiseen palveluun). Britannian tulee liikkua kohti aiemmin sovittuja suuntaviivoja kauppaneuvotteluissa. EU ei aio perääntyä. Samalla kokouksesta lähti viesti jäsenmaille: varautukaa kaikkiin lopputuloksiin!

Parlamentin täysistunto pidetään Brysselistä etänä terveyshätätilan vuoksi. Alunperin se piti järjestää koronakriisin aikana ensimmäistä kertaa Ranskan Strasbourgissa. “Tilanne Ranskassa ja Belgiassa on hyvin vakava, eikä matkustamista suositella. Strasbourg on kuitenkin parlamentin koti, ja teemme kaikkemme, jotta voimme palata sinne”, parlamentin puheenjohtaja David Sassoli twiittasi (siirryt toiseen palveluun).

Sekä parlamentin täysistunnossa että maatalousministerien kokouksessa alkuviikosta aiheena on EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Jäsenvaltioille on tulossa merkittävämpi rooli maatalouden tukitoimissa. Helsingin Sanomat raportoi (siirryt toiseen palveluun) uudistuksesta. Kansalaisia kiinnostanevat etenkin suunnitelmat kieltää alunperin lihaan liitetty sanasto kuten pihvi tai makkara kasvisruuan yhteydessä. Tuleeko porkkanapihvistä porkkanakiekko tulevaisuudessa?

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *