Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuutensa eteen, painottaa Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen.
Euroopan maiden täytyy Kivisen mukaan nostaa puolustusbudjettejaan ja kasvattaa puolustusteollisuutensa kapasiteettia.
Puolustusteollisuuteen tehtävät investoinnit ovat Kivisen mukaan myös edellytys Ukrainan pitkäjänteiselle tukemiselle.
”Minusta näyttää siltä, että Nato-maiden yhdessä hyväksymä kahden bkt-prosentin puolustusmenotaso ei tule riittämään kattamaan kaikkea sitä, mitä Euroopan on tehtävä”, Kivinen sanoi puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Puhe oli Kivisen viimeinen maanpuolustuskurssin avajaispuhe, sillä hän jää eläkkeelle kuluvan kuun lopussa ja hänen tilalleen Puolustusvoimain komentajaksi nousee kenraaliluutnantti Janne Jaakkola. Presidentti Sauli Niinistö nimitti Jaakkolan tehtävään tammikuun lopussa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan jokaisen Nato-maan ja eurooppalaisen jäsenmaan tulisi ensin täyttää kahden bkt-prosentin velvoite.
”Se olisi jo suuri summa rahaa. Me hoidamme osuutemme. Mielestäni kaksi prosenttia riittää meille, sillä me olemme valmistautuneet hyvin jo aiemmin”, Orpo sanoi.
Orpo kommentoi asiaa Kesärannassa maanantaina pidetyn tiedotustilaisuuden yhteydessä. Hän kuitenkin totesi, että Euroopassa pitäisi yleisesti panostaa enemmän puolustukseen Venäjän uhan vuoksi.
”On totta, että meidän täytyy tehdä enemmän Euroopassa. Jokaisen jäsenmaan täytyy, koska Venäjän uhka on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti. Venäjä valmistautuu pitkäaikaiseen sotaan”, Orpo sanoi.
Kivisen mukaan maailmanhistoriassa on meneillään kylmän sodan päätymiseen verrattava murroskausi. Kylmän sodan päättyessä maailman turvallisuustilanne parani, mutta nyt maailma on Kivisen mukaan menossa päinvastaiseen suuntaan.
”Parina viime vuosikymmenenä vahvistuneet Kiina ja Venäjä ovat tyytymättömiä Yhdysvaltojen johtaman lännen dominoimaan maailmanjärjestykseen ja pyrkivät omista lähtökohdistaan muokkaamaan maailman turvallisuusarkkitehtuuria mieleisekseen”, Kivinen sanoi.
”Kuten nytkin, tällaisiin murroskausiin on aiemminkin liittynyt konflikteja ja sotia, joiden lopputulema osaltaan määrittää suurvaltojen ja niiden johtamien liittoumien painoarvon ja asemoitumisen alkavan uuden aikakauden maailmanjärjestyksessä”, hän jatkoi.
Kivinen patisti Euroopan maita ripeään toimintaan, sillä Ukrainan tuentarve on välitön.
Euroopan unionia Kivinen hoputti antamaan sotilaallista liikkuvuutta koskevan direktiivin, jonka myötä EU-maat voisivat parantaa joukkojen ja kaluston liikkuvuutta unionin alueella.
Myös puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) esitti tervehdyksensä maanpuolustuskurssille.
Häkkäsen mukaan maailmassa on alkanut uusi voimapolitiikan aikakausi, jossa edeltäneen kylmän sodan jälkeisen aikakauden säännöt ja periaatteet eivät enää päde.
Häkkäsen mukaan Venäjän kertomus siitä, että sen läntiset naapurit muodostaisivat maalle turvallisuusuhan, on perätön.
”Uhkakuvien maalaaminen omille kansalaisille on historiallinen tapa oikeuttaa autoritaarinen hallinto kotimaassa ja maailmalla”, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Venäjä on ollut koko 2000-luvun ajan konfliktihakuinen, mutta länsimaiden vastatoimet ovat jääneet vaatimattomiksi. Häkkänen vertasi länsimaiden johtajia Britannian 1930-luvun lopun pääministeriin Neville Chamberlainiin, joka muistetaan myöntyväisyyspolitiikastaan Adolf Hitlerin suuntaan.
”Moni päättäjä varmaan luuli kuten Chamberlain vuonna 1938, että tähän se tyytyy”, Häkkänen sanoi.
”Tämä on osaltaan rohkaissut Venäjää entistä julkeampaan toimintaan koko 2000-luvun ajan”, hän jatkoi.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.