Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yritetään torjua uudella ohjelmalla. Siinä painotetaan erityisesti digitaaliseen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman tekemisestä sovittiin hallitusohjelmassa. Torjuntaohjelman on laatinut oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä.
Ohjelmassa keskiössä on väkivallan ennaltaehkäisy ja tiedon lisääminen. Monet toimista keskittyvät nuoriin.
– Tutkimusten mukaan seksuaalinen häirintä kohdistuu enemmän nuoriin naisiin, esimerkiksi ammattikoulu- ja lukioikäiset naiset kokevat sitä enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Verkossa tapahtuva häirintä on huomattavasti yleisempää nuorilla naisilla kuin vanhemmilla, sanoo neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen oikeusministeriöstä.
Keskeistä on myös viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ.
Naisiin kohdistuva väkivalta merkittävä ongelma Suomessa
Oikeusministeriön mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa.
– EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan me olemme ihan siellä kärkipaikoilla siinä, kuinka usein naiset kokevat väkivaltaa, sanoo Elina Ruuskanen.
Oikeusministeriö huomauttaa myös, että Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia ongelmaan puuttumiseksi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa ministeriön tiedotteessa, että oikeusministeriössä valmistellaan myös muun muassa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta, lähestymiskieltolain tarkastelua ja ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa.
Kampanjalla aiotaan herätellä sivustakatsojia
Oikeusministeriön mukaan esimerkiksi nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään yritetään vaikuttaa kampanjalla, joka nostaa esille sivustakatsojan roolia.
– Sivustakatsojan roolia ei ole kauheasti Suomessa hyödynnetty rikoksentorjuntatyössä. Haluamme herätellä siihen, että meillä kaikilla voi olla roolia siinä, miten voimme puuttua häirintään. Uskon, että monet ovat todistaneet tilanteita, joissa jollekin esimerkiksi huudellaan, Elina Ruuskanen sanoo.
Nuorille kerrotaan toisen kampanjan avulla myös digitaalisesta väkivallasta.
Digitaalinen väkivalta kuvaa Ruuskasen mukaan vainoa, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, jossa hyödynnetään tavalla tai toisella digitaalista teknologiaa.
– Joko niin, että että se tapahtuu verkossa tai niin, että hyödynnetään digitaalista teknologiaa, esimerkiksi paikannuslaitteita ja tietynlaisia vakoiluohjelmia.
Nuorille aiotaan kertoa myös turvallisesta seurustelusta ja tunnetaidoista.
Viranomaisille annetaan lisää koulutusta
Tiedon lisääminen on oikeusministeriön mukaan tärkeä osa myös kunniaan liittyvän vakivallan ehkäisyssä. Tästä huolehtivat oikeusministeriön mukaan esimerkiksi järjestöt maahanmuuttajayhteisöissä.
Lisäksi naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja siihen liittyvistä uusista ilmiöistä aiotaan antaa koulutusta muun muassa poliisille, syyttäjille ja tuomareille.
Myös kuntien, järjestöjen ja turvakotien ammattilaisia aiotaan kouluttaa.
Neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen kertoo Suomea huomautetun siitä, että viranomaisten koulutus näistä teemoista on edelleen riittämätöntä.
– Tutkimuksissa ja selvityksissä on myös tullut ilmi, että esimerkiksi kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyen viranomaisten osaaminen ei ole vielä riittävän hyvällä tasolla, Ruuskanen sanoo.
Torjuntaohjelmassa halutaan myös ohjata väkivallan tekijöitä tehokkaammin palveluihin ja kehittää katkaisuohjelmia.
Ohjelma on laadittu vuosiksi 2020–2023.