Asevelvollisuuden uudistamista pohtinut komitea ehdottaa, että pakolliset kutsunnat ulotettaisiin myös naisiin. Yhteiset kutsunnat eivät vielä tarkoittaisi asevelvollisuutta, vaan ainoastaan velvollisuutta ilmoittautua.
Komitean varapuheenjohtaja Joonas Könttä (kesk.) vahvistaa, että komitea kannattaa kutsuntojen laajentamista. Hän muistuttaa, että lopulliset päätökset kuuluvat kuitenkin hallitukselle.
– Palvelukseen määrääminen on erikseen ja se koskee vain asevelvollisia ja vapaaehtoista varusmispalvelusta suorittavia naisia, Könttä sanoo.
Miksi kutsuntoja halutaan laajentaa?
Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja houkutella lisää naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Kutsuntojen ulottamista naisiin perustellaan sillä, että yhteiskunta saa näin kerralla kontaktin koko ikäluokkaan. Tämä voi olla yksi tapa ehkäistä syrjäytymistä.
Kyse on monille myös tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.
Kutsunnoissa naiset saavat tietoa vapaaehtoisesta asepalveluksesta, ja useampi ehkä päättää tarttua mahdollisuuteen. Uusia kokelaita tarvitaan, koska ikäluokat pienenevät, eikä kaikkien kunto riitä armeijaan.
Kutsunnoissa voitaisiin Köntän mukaan antaa nykyistä enemmän tietoa maanpuolustuksesta ja terveydestä.
– Kutsuntakokonaisuutta uudistetaan aika lailla kokonaan. Siitä tehdään laajempi ikäpolven tsekkaus, mistä aika moni puolue ja poliitikko on puhunut aiemminkin julkisuudessa, Könttä sanoo.
Komitea ei erikseen ottanut kantaa siihen, minkälaisia rangastuksia kutsuntojen laiminlyönnistä voisi seurata. Komitean varapuheenjohtaja Könttä on sitä mieltä, että naisille pitäisi tulla vastaavat sanktiot kuin miehillekin, jos he jättävät osallistumatta kutsuntoihin.
Mitä tiedetään uudistuksen etenemisestä?
Varmaa eteneminen ei ole, mutta tuki on vahvaa.
Parlamentaarisen komitean kanta kutsuntojen laajentamisesta painaa, koska mukana ovat kaikki eduskuntaan valitut puolueet.
Komitean odotetaan kertovan työnsä tuloksista myöhemmin marraskuussa.
Hallitus ei ole vielä ottanut kantaa uudistukseen, joten täysin varmaa sen eteneminen ei vielä ole. Näin myöskään se, milloin ensimmäiset naiset kutsuntoihin määrättäisiin, ei ole tiedossa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on pitänyt asian selvittämistä tarpeellisena. Lauantaina hän ei halunnut asiaa kommentoida. Kaikkosen esikunnasta kerrottiin, että ministeri palaa asiaan sitten, kun komitea on luovuttanut työnsä.
Puolustusvoimat on suhtautunut koko ikäluokan kutsuntoihin sen sijaan nihkeästi. Sen mukaan koko ikäluokan kutsuminen koolle terveystarkastusten takia tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi ei ole Puolustusvoimien tehtävä.
Siviilipalvelukseen toivotaan mielekkäitä tehtäviä
Puolueissa on ollut yhteisymmärrys tasa-arvoisista kutsunnoista.
Herkempiä kysymyksiä komiteassa ovat sen sijaan olleet siviilipalveluksen mahdollinen lyhentäminen sekä kansalaispalvelus, jota komitea on selvittänyt siviilipalveluksen vaihtoehtona ja täydentäjänä.
Kaikkonen on esittänyt aiemmin, että siviilipalveluksen pitäisi tukea nykyistä paremmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Yhtenä ratkaisuna voisi hänen mukaansa olla, että siviilipalvelusta suorittavia voitaisiin käyttää erilaisiin virka-aputehtäviin.
Samoilla linjoilla on kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. Hän pitäisi hyvänä, että siviilipalvelusmiehet osallistuisivat erilaisiin järjestelytehtäviin kriisien yhteydessä.
– Siviilipalveluksen puolella olisi hyvä, että olisi mielekkäitä tehtäviä ja että myös siellä katsottaisiin turvallisuustehtäviä yhteiskunnan kriisien varalle vähän monipuolisemmin ja laajemmin kuin nykyään, Häkkänen sanoi Ylelle kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Siviilipalvelusta ei ehdoteta lyhemmäksi
Komitea on päättämässä työnsä erimielisenä, sillä ainakin vasemmistoliitto jättää loppuraporttiin eriävän kantansa. Kansanedustaja Jari Myllykosken (vas.) mukaan syynä on se, että komitea ei ota kantaa siviilipalveluksen lyhentämiseen.
Vasemmistoliitto olisi toivonut, että siviilipalveluksen kestoa olisi lyhennetty nykyisestä. Siviilipalvelusaika on 347 vuorokautta. Aseeton palvelus kestää 255 tai 347 päivää.
– Jos se (siviilipalveluksen kesto) vaikka puolitettaisiin, se toisi tuhannen ihmisen työllisyyspotentiaalin. Siviilipalveluksen kestolla on myös työllisyysvaikutus, Myllykoski sanoo.
Tästä on kyse
- Naisten, jotka ovat iältään 18–29-vuotiaita on mahdollista hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
- Miehet ovat asevelvollisia siitä vuodesta eteenpäin, jolloin he täyttävät 18 vuotta. Velvollisuus päättyy sen vuoden loppuun, jona mies täyttää 60 vuotta.
- Kutsunnoissa annetaan alokkaille muun muassa tietoa ja tarkastetaan heidän terveydentilansa.
- Vuosittain elo-joulukuussa järjestettävät kutsunnat koskevat ensikerran niitä miespuolisia Suomen kansalaisia, jotka täyttävät kyseisenä vuonna 18 vuotta.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.