Kuntavaalit ensi keväänä on erityisen tärkeä mittari. Kuntavaalivoittajan on hyvä lähteä eduskuntavaaleihin parin vuoden päästä.
Ainakin kolme puoluetta (sd, ps, kok) haluaa olla suurin puolue, ja jokainen puolue haluaa parantaa tulostaan niin kuntavaaleista 2017 kuin toissa kevään eduskuntavaaleista.
Ensimmäisenä liikkeelle ehti perussuomalaiset, joka jo kesällä aloitti kampanjoinnin ja ryhtyi rekrytoimaan riveihinsä kuntavaaliehdokkaita.
– Voi kuvitella, että monessa puolueessa ollaan huolestuneita, kun olemme ryntäämässä myös kuntakentälle, puoluesihteeri Simo Grönroos (ps) tuumi.
Muut puolueet eivät vielä hypi seinille perussuomalaisten aikaisen kampanjoinnin vuoksi.
– Ei se uutta ole, he ovat aiemminkin tehneet ehdokashankintaa tällä tavalla. He tietävät, että ehdokasmäärällä on merkitystä, puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd) sanoi.
– He ovat ainakin pyrkineet panostamaan markkinointiin tässä vaiheessa, se on vähän epätavallista, puoluesihteeri Veli Liikanen (vihr) totesi.
Ehdokashankinta on kuntavaalien ensimmäinen avaintekijä. Vaalimatematiikkaa. Mitä enemmän ehdokkaita, mitä useammassa kunnassa, sitä enemmän puolueella on mahdollisuus kerätä ääniä.
Suurimmat puolueet saivat viime kuntavaaleissa ehdokkaita liki jokaiseen manner-Suomen kuntaan: Sdp:llä ja keskustalla oli ehdokkaita 283 kunnassa, perussuomalaisilla 281 kunnassa ja kokoomuksella 275 kunnassa.
Ehdokasmäärissä sen sijaan on suuria eroja.
Keskusta sai viime kuntavaaleihin 7 461 ehdokasta, Sdp 6 132, kokoomus 5 739 ja perussuomalaiset 3 831 ehdokasta.
Vihreillä oli ehdokkaita 189 kunnassa.
.– Meillä on 7 000-8 000 jäsentä, ja viimeksi 2 600 ehdokasta, Liikanen kertoi.
Ehdokashankinta on sujunut suurin piirtein samassa tahdissa kuin edellisissä kuntavaaleissa.
– Silloin meillä oli 3 800 ehdokasta ja tällä hetkellä meillä on suurin piirtein 1 700 ehdokasta. Tavoitteena on 6 000-6 500 ehdokasta. Pitkä matka on sinne, perussuomalaisten Grönroos kertoi.
– Tällä hetkellä on noin 2 000 kasassa, ja se on samantyyppinen määrä kuin viime kerralla tässä vaiheessa. Viimeksi ehdokkaita oli 6 132, ja samanlaiseen lukuun tähdätään, Sdp:n Rönnholm totesi.
– Pari viikkoa sitten meillä oli 1 400 ehdokasta kasassa. Tavoittelemme vähintään samaa määrää ehdokkaita kuin viimeksi, eli se tarkoittaa noin 7 500 ehdokasta, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk) sanoi.
Perinteisillä puolueilla on kymmeniä tuhansia jäseniä, joista ammentaa ehdokkaita. Perussuomalaisilla jäseniä on vajaat 13 000.
Ehdokkaiden vähäistä määrää tässä vaiheessa selittää se, että ehdokkaiden päätökset omasta ehdokkuudesta tapaavat usein venyä.
Valistuneen arvion mukaan viidennes kuntavaaliehdokkaista on puolueen uusia jäseniä ja liittyy puolueeseen päästäkseen kuntavaaliehdokkaaksi.
– Kuntavaalit on tosi tärkeä paikka saada uusia jäseniä mukaan toimintaan. Arviolta noin viidesosa ehdokkaista on ollut uusia kokoomuslaisia, puoluesihteeri Kristiina Kokko (kok) arvioi.
– Osa ehdokkaista aina vaihtuu elämäntilanteiden vuoksi. Aina toivotaan, että ihmiset lähtisivät uudelleen ehdolle. Ja käytämme yhä enemmän energiaa siihen, että uudet ihmiset, jotka eivät ole olleet keskustan toiminnassa mukana, tulisivat mukaan kuntavaaleihin, Pirkkalainen kertoi.
Se toinen kuntavaalien ratkaiseva asia on, meneekö puolueella valtakunnassa hyvin vai huonosti.
– Asetelma on vaikea ennustaa, koska paikallisten asioiden lisäksi, ja joskus jopa hallitsevasti keskustelua hallitsee valtakunnanpolitiikka, joka vaikuttaa asetelmaan ja lopputulokseen puolueiden kesken. Korona-aikana asetelma valtakunnanpolitiikassa on ollut hähmäinen ja hahmottumaton, keskustan Pirkkalainen sanoi.
Kuntavaalit kuitenkin käydään jokaisessa Suomen 310 kunnassa erikseen, ja jokaisessa kunnassa on myös omat paikalliset vaaliteemansa.
– Vaalien alusviikot ovat arvaamattomia, ja ei tiedetä, mikä on puhuttavin aihe. Kaikkialla Suomessa kokoomus tekee omaan kuntaan vaaliohjelman – eli mitä kokoomuslaiset tekisivät paremmin siinä kunnassa. Kokoomustoimijat koettavat ennakoida, mikä siinä kunnassa on tärkeää, Kokko kertoi.
Neljä vuotta sitten kuntavaalien tulos oli kovin erilainen kuin gallupit nyt.
Vuoden 2017 kuntavaalit voitti kokoomus (20,7%), Sdp oli toinen (19,4%) ja silloinen pääministeripuolue keskusta jäi kolmanneksi (17,5%).
Vihreiden kannatus oli tämänhetkisissä lukemissa (12,5%), mutta perussuomalaiset oli kannatuksensa romahduttanut Soinin puolue ja tulos oli 8,8 prosenttia.
Kuntavaaleissa ehkä kiinnostavin kunta on Helsinki, ja vihreiden ja kokoomuksen kamppailu.
Eduskuntavaaleissa 2019 vihreät oli ensi kertaa pääkaupungin suurin puolue. Eduskuntavaaleissa vihreät peittosi kokoomuksen luvuin 23,5–21,8.
Kuntavaaleissa 2017 kokoomus oli niin koko maan kuin Helsingin suurin puolue. Helsingissä käydään pormestarivaalit, ja viime kerralla kokoomus ja Jan Vapaavuori voittivat vihreät ja Anni Sinnemäen prosentein 28,3–24,1.