Tänään keskiviikkona julkistettiin tuore poliisibarometri, jonka mukaan suomalaisten luottamus poliisin on laskenut.
Edellinen poliisibarometri julkaistiin vuonna 2018. Silloin noin 95 prosenttia vastanneista luotti poliisiin melko tai erittäin paljon. Nyt poliisiin luottaa 91 prosenttia vastaajista.
”Harva-alueella poliisin näkyminen luo turvallisuuden tunnetta. Jos tämä puuttuu jatkuvasti vuoden aikana, se vaikuttaa ajatukseen, että poliisi ei hoida minun asiaani”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi.
Kolehmainen korosti, että poliisien määrä on vähentynyt viime vuosikymmenellä sadolla. Tällä on ollut vaikutusta kansalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen.
Sisäministeri Maria Ohisalo korosti, että luottamus poliisiin on kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Poliisin on kuitenkin tehtävä töitä luottamuksen eteen päivittäin. Ohisalo nosti esiin tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan vain noin puolet suomalaisista arvioi, että poliisi suhtautuu samalla tavalla sekä suomalaisiin että niihin henkilöihin, joiden kulttuuritausta on jokin muu kuin suomalainen.
”Meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, että sisäisen turvallisuuden toimijat ovat olleet pitkään leikkausten kohteena. Resurssien lisääminen kantaa välitellen tulosta”, Ohisalo totesi.
Kaksi vuotta sitten lähes 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että poliisi kykeni kantamaan vastuun yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta joko kokonaan tai pääosin. Nyt vastaajien arviot poliisin vaikuttavuudesta ovat heikentyneet jonkin verran.
Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 39 prosenttia vastaajista piti melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Tulos on vastaava kuin kaksi vuotta sitten. Silloin noin 40 prosenttia suomalaisista piti korruptiota joko melko tai erittäin todennäköisenä.
Poliisi on nauttinut perinteisesti korkeaa luottamusta kansalaisten parissa. Viime vuosina poliisin kilpi on kuitenkin saanut joitain säröjä, joista huomattavin on useita rikoksista tuomitun, entisen huumepäällikön Jari Aarnion tapaus.
Vuosina 2007–2013 tehdyissä tutkimuksissa korruptiota piti melko tai erittäin todennäköisenä alle 30 prosenttia vastanneista.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen oli tyytyväinen siihen, että luottamus poliisin oikeudenmukaisuuteen on tuoreen tutkimuksen mukaan vahvistunut.
”On tiedossa, että poliisin julkisuuskuva ei ole ollut viime vuosina paras mahdollinen. Poliisissa on tehty kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät tapaukset toistuisi uudelleen”, Kolehmainen sanoi.
Tutkimuksessa kysytään myös vastaajien arvioita rikollisuudesta lähiympäristössään. Huoli on noussut neljän vuoden takaisesta, mutta vastaava kuin kaksi vuotta sitten.
Vuoden 2016 barometrin vastaajista 83 prosenttia oli sitä mieltä, että rikollisuustilanne ei ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava. Nyt vastaava prosenttiosuus oli 79 prosenttia.
Tutkija Matti Vuorensyrjä Poliisiammattikorkeakoulusta kertoi, että rikoksen kohteeksi on jouduttu 2010-luvun loppupuolella useammin kuin vielä vuosikymmenen puolivälissä.
Vastaajia huolestuttivat eri rikoksista eniten rattijuoppous, pahoinpitelyt, ampuma-aseella tehdyt rikokset, huumeiden käyttö ja myynti sekä seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta.
Asianomistajina ja todistajina rikosprosessissa toimineiden henkilöiden painostaminen ja uhkailu on viime vuosien aikana ainakin jonkin verran lisääntynyt.
Noin kolmasosa vastanneista on ollut mukana rikosprosessissa joko asianomistajan tai todistajana.
Heistä noin 73 prosenttia kertoi, ettei ole kokenut uhkailua tai painostamista rikosprosessin aikana. Näin ollen noin 27 prosenttia on kokenut uhkailua tai painostamista.
Uhkailu tai painostaminen on yleisintä vastaajan, eli rikoksesta epäillyn henkilön taholta.
Poliisibarometri on haastattelututkimus, jossa tutkitaan kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimus on toteutettu sisäministeriön toimeksiannosta säännöllisesti vuodesta 1999 alkaen.
Tuore tutkimus tehtiin helmi-maaliskuussa ennen koronavirusepidemian puhkeamista Suomessa. Tutkimukseen haastateltiin 1 082 vastaajaa.
1 Comment