Kaksisivuisen asiakirjan kopiossa näkyy mapituksen rei’itys. Jostain syystä presidentin kanslian ja valtioneuvoston kanslian yhdessä laatima asiakirja on leimattu punaisella luottamukselliseksi. Silloin asiakirjaa saavat lukea vain harvat ja valitut.
Nyt ulkoministeriö on kumonnut vuonna 2013 laaditun asiakirjan salauspäätöksen, Ylen tietopyynnön jälkeen.
Kyse on eräänlaisesta presidentin ja hallituksen yhteistyön käsikirjasta. Paperi tiivistää, miten presidentti ja hallitus toimivat yhteistyössä, kun Suomi muodostaa kantaansa Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Tarkentavaa keskustelua käytiin viimeksi EU:n turvatakuista
Viimeksi ulkopolitiikan ja EU-politiikan tonttijaosta käytiin selventävää keskustelua, kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus valmistelivat ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa eduskunnan hyväksyttäväksi.
Ylen lähteiden mukaan selonteon luonnoksen yhden tekstiosan saattoi tulkita liian hallituspainotteiseksi. Kyse oli EU:n turvatakuisiin liittyvästä jäsenmaiden avunantomahdollisuudesta. Siinä presidentilläkin on selkeästi toimivaltaa.
Presidentti Sauli Niinistö halusi käydä tarkentavaa keskustelua, miten Suomi tekee päätöksiä, jos joku maa pyytää apua Euroopan unionin turvatakuiden nojalla. Presidentti halusi varmistaa, että hänen toimintamahdollisuuksiaan ei kavenneta selonteon kirjauksilla.
Eduskunta keskustelee Suomen turvallisuuspolitiikan perusteita linjaavasta selonteosta tänään keskiviikkona.
Suomessa hallitus vastaa EU-asioista, mutta ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Hallituksen vetovastuulle kuuluva Euroopan unionin yhteinen ulkopolitiikka sivuaa yhä useammin presidentin toimivaltaan kuuluvia Suomen ja muiden maiden, esimerkiksi Venäjän, kahdenkeskisiäkin suhteita.
Asiakirja listaa yhteistyön muodot, eräänlaisen marssijärjestyksen
Asiakirja ei anna toimintaohjeita mahdollisten politiikan sisältökiistojen ratkaisuun. Siinä todetaan, mikä on vakiintunut toimintatapa, eräänlainen marssijärjestys.
Paperin arvoksi onkin Ylelle kuvattu sitä, että siinä todetaan perustuslakiin pohjautuvan yhteistyön eri muodot ja niiden tärkeysjärjestys.
Yhteistyömuodot on kirjattu seuraavasti:
- Merkittävimmät EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat käsitellään presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa, jota kutsutaan hallintoslangilla TP-UTVAksi
- Jos yhteiskokouksen järjestäminen ei ole mahdollista, käytössä on TP-UTVAn kirjallinen menettely, jossa asiat kerrotaan
- Keskustelut presidentin ja pääministerin tai presidentin ja ulkoministerin välillä
- Tietojenvaihto virkamiesten kesken
Käytännöksi on tullut, että hallituksen oma ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuu ilman presidenttiä harvoin. Yhteiskokouksista on tullut vallitseva tapa.
Koronavirusaikana presidentin ja ministerien tapaamiset ovat jääneet syrjään. Niitä on korvattu puheluilla ja viestinvaihdolla.
Ulkopuolisen on vaikea keksiä, miksi presidentin kanslian ja pääministerin johtaman valtioneuvoston kanslian paperille kirjaama tiivistelmä yhteistyöstä EU:n ulkopolitiikassa oli salattu. Syy lienee sama kuin muissakin TP-UTVAa koskevissa asiakirjoissa: ne kaikki ovat salaisia, ellei erikseen toisin päätetä.
Päiväämätön asiakirja on Ylen tietojen mukaan vuodelta 2013, presidentti Sauli Niinistön ensimmäisen kauden alkupuolelta. Perustuslain tarkennus tuli voimaan vuonna 2012. Asiakirjasta ei ole tehty uutta versiota. Ylen lähteiden mukaan paperin asiasisältö pätee edelleen.
Presidentin ja hallituksen toimivaltakeskustelu pomppaa aika ajoin esiin. Perustuslaissa valtaa on jaettu sekä presidentille että hallitukselle.
Yksi selitys ajoittain toistuvalle keskustelulle on tässä: harva presidentti tai pääministeri haluaa olla se, jonka aikana oma instituutio menetti toimivaltaansa, esimerkiksi jonkin kirjauksen tai asioiden hoidon tapakulttuurin muutoksen vuoksi.