Armeija ei ole enää joka pojan koulu, sanoo kokenut kutsuntalääkäri – näistä syistä nuoret eivät kelpaa armeijaan

Mielenterveyden ongelmat ja päihteet ovat yleisimpiä syitä sille, miksi nuori mies jättää menemättä armeijaan.

Asevelvollisrekisteristä paljastuu, että viime vuonna yli puolella kutsunnoissa vapautetuista oli ongelmia mielenterveyden, päihteiden tai käytöksen kanssa. Nämä ongelmat ovat yleistyneet viime vuosina.

– Ylipaino ja huono kunto ovat yleistyneet, mutta vielä enemmän mielenterveysasiat, lääkäri Kari-Pekka Helenius vertaa nykyhetkeä vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen.

Lähes 30 vuotta kutsuntalääkärinä työskennellyt Helenius huomaa vastaanotollaan, kuinka nuorilla on ongelmia alkoholin lisäksi kannabiksen ja muiden päihteiden kanssa. Kutsuntatarkastuksessa merkintöjä päihteidenkäytöstä löytyy usein pidemmältä ajalta.

– Sitä on nähtävissä lääketieteellisissä tiedoissa ja jopa poliisilla.

Lähes joka viides vuonna 2005 syntyneistä miehistä sai vapautuksen armeijasta. Armeijasta vapautettiin lähes 5 600 nuorta.

Vapauttaminen tarkoittaa, että nuori mies on määrätty kutsunnoissa joko rauhan aikana vapauttavaan C-luokkaan tai määräajaksi vapauttavaan E-luokkaan.

Helenius muistuttaa, että nuorten armeijaan menossa näkyy muutos, joka tehtiin parikymmentä vuotta sitten. Keskeytysten määrää haluttiin laskea, jolloin nuoren terveydentilaa alettiin arvioida entistä tarkemmin ennakkoon ennen armeijaa.

– Se ei ole enää joka pojan miesten koulu.

Osa nuorista etsii toisinaan tekosyytä, jolla välttää palvelukseen meno. Silloin nuori voi kertoa esteen syyksi mielenterveyden tai fyysisen rajoitteen, kuten selkäkivun. Hankalasti arvioitavissa tapauksissa palvelusluokasta päättämistä lykätään.

– Ei koskaan vapauteta heti kättelyssä, jos asia on ristiriitainen.

Helenius on sitä mieltä, ettei tekosyiden keksiminen armeijan välttämiseksi ole niinkään iso ongelma. Asia ratkeaa useimmiten puhumalla tai sitten tekosyyn taustalla on muita vakavia ongelmia.

Hän törmää vastaanotollaan pikemminkin siihen, että nuori haluaisi suorittaa asepalveluksen, muttei siihen terveytensä takia kykene. Esimerkiksi päihteidenkäyttö armeija-aikana voi olla turvallisuusriski.

Toiveiden ja mahdollisuuksien ristiriita aiheuttaa toisinaan pitkiä keskusteluja.

– Tiukemman ennakkoarvioinnin takia on saanut keskustella [nuoren kanssa] pidempään siitä, että ei ole paras paikka mennä armeijaan, Helenius toteaa.

Kari-Pekka Helenius on tehnyt lääkärin uransa nuorten parissa.

Heleniuksen oma kokemus kutsuntalääkärinä on, että pettyneitä on yhä enemmän. Monella on kova tahto suorittaa varusmiespalvelus ja painetta siihen voi tulla kotoa.

Mielenterveysongelmien lisäksi yleisimpiä syitä armeijasta vapauttamiselle ovat ylipaino, ykköstyypin diabetes, polvi- ja selkävaivat. Ne ovat merkittäviä syitä tuoreimmissa tilastoissa.

Pitkään myös nuorisolääkärinä ja kouluterveydenhuollossa lääkärinä työskennellyt Helenius muistuttaa, että valtaosa nuorista voi edelleen hyvin. Maanpuolustuksen tarpeisiin riittää motivoituneita nuoria.

Hän näkee silti omalla vastaanotollaan, kuinka suurissa vaikeuksissa olevia nuoria on aiempaa enemmän.

– Se nostaa huolen ainakin minulla, Helenius sanoo.

Hänen mielestään lisääntyneitä ongelmia selittää yhteiskunnan nopea muuttuminen. Helenius toivoo, että vanhemmat asettaisivat lapsille rajoja riittävän varhaisessa vaiheessa. Puuttuminen kutsuntojen kynnyksellä alkaa olla jo vaikeampaa.

Julkisuudessa paljon parjatut sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat nuorten kohdalla Heleniuksen mielestä kohtuullisen hyvin, mutta kasvanut kysyntä aiheuttaa vaikeuksia.

– Se on fakta, että tarve hoitoon on lisääntynyt. Kun ongelmia on enemmän, apua on enemmän. Vaikka järjestelmä on toiminutkin hyvin, kapasiteetti ei riitä auttamiseen niin hyvin kuin toivoisi.