BERLIINI Sekä Saksan että Ranskan johtajat kokoontuivat maanantaina käsittelemään maahanmuuttoa, josta on nopeasti tullut kummassakin maassa politiikan kuumin peruna. Kummassakin maassa päättäjät ovat pahasti sukset ristissä siitä, mitä pitäisi tehdä.
Saksassa kunnat vaativat liittovaltiolta ja osavaltioilta lisää rahaa pärjätäkseen nopeasti kasvaneiden tulijamäärien kanssa. Majoituspaikkoja ei ole tarpeeksi, koulu- tai päiväkotipaikoista puhumattakaan. Tulijoiden määrä on yllättänyt kaikki tänä vuonna.
Ranskassa taas senaatti käsittelee tämän viikon kuluessa pääministeri Elisabeth Bornen erittäin ristiriitaista lakimuutosta, josta ovat takajaloillaan sekä oppositiossa olevat oikeistopuolueet että vasemmistopuolueet.
Saksa tekee lähes täyskäännöksen
Ennen maanantai-illan tapaamista liittokansleri Olaf Scholzin kanssa etenkin suurimman oppositiopuolueen kristillisdemokraattien CDU:n johtamat osavaltiot vaativat, että jatkossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin Euroopan rajojen ulkopuolella.
Samaa on vaatinut gallupeissa toiseksi suurimmaksi kivunnut Vaihtoehto Saksalle -laitaoikeistopuolue. Myös jotkut vihreät tukevat ideaa, että hakemukset käsiteltäisiin vastaisuudessa lähempänä turvapaikanhakijoiden kotimaita.
Kaukana ovat ajat, jolloin Saksa noudatti käytännössä avoimien ovien politiikkaa Lähi-idän kriisialueilta tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen. Euroopan siirtolaiskriisin huippuvuosina 2015 ja 2016 tuolloisen liittokanslerin Angela Merkelin Saksa otti vastaan yli miljoona esimerkiksi Syyriasta ja Irakista paennutta siirtolaista.
Vain kahdeksan vuotta myöhemmin ilmapiiri on muuttunut täysin. Poliittiset puolueet kilvoittelevat siitä, kuka keksii tehokkaampia keinoja laittomien rajanylitysten hillitsemiseksi.
Puhutaan sekä turvapaikanhakijoiden etuuksien leikkaamisesta että heidän määränsä vähentämisestä. Valvontaa Puolan, Tšekin ja Sveitsin rajoilla on jo lisätty.
Paperittomat siirtolaiset osoittivat mieltään Ranskan senaatin edustalla Pariisissa 6. marraskuuta. Kuva: Mohammed Badra / EPA
Ranskassa ei saisi rikkoa ”tasavallan arvoja”
Ranskassa senaatti aloitti erittäin riidellyn maahanmuuttolain käsittelyn maanantaina.
Vasemmisto syyttää presidentti Emmanuel Macronia äärioikeiston liehittelystä ja turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien vaarantamisesta.
Lakiesityksen mukaan turvapaikanhakijoiden valitusoikeus heitä koskevista päätöksistä ja hallinnon toimista heikkenisi. Oleskelulupa voitaisiin perua tai jättää uusimatta sellaiselta, joka ”ei noudata tasavallan periaatteita”.
Turvapaikan saanut voitaisiin poistaa Ranskasta, vaikka tämä nykyisen lain perusteella olisi suojan tarpeessa. Esimerkiksi alle 13-vuotiaana Ranskaan saapuneita tai pitkäänkin siellä asuneita voitaisiin karkottaa, jos ulkomaalaisen käyttäytymistä pidetään ”vakavana uhkana yleiselle järjestykselle”.
Ihmisoikeusjärjestöjen mielestä ensin pitäisi määritellä, mitä vakava uhka ja yleinen järjestys tarkalleen tarkoittavat.
Toisaalta Ranska on antamassa laillisen aseman sellaisille paperittomille työntekijöille, jotka työskentelevät työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Äärioikeisto on vastustanut tätä.
Lopullisesti uudesta laista äänestää Ranskan parlamentti eli kansalliskokous joulukuussa. Hallitus sanoo lakipaketin vahvistavan sellaisten maassa olevien turvallisuutta, joilla on paperit kunnossa.
Gazan tilanne kärjistää ilmapiiriä
Kummassakin maassa levottomuutta kaduilla on lisännyt Gazan sota. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on selvästi kiristynyt, kun konflikti on siirtynyt myös Eurooppaan.
Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa ovat näkyneet ja kuuluneet ennen kaikkea muslimitaustaiset maahanmuuttajat. Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt.
Se aiheuttaa yhteiskunnan jakautumista leireihin, ja on saanut osan Saksan hiljaista enemmistöäkin huolestumaan tilanteesta.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.