Hallitus on ottanut opposition mukaan neuvottelemaan tartuntalain muuttamisesta. Keskusteluja käydään kello 16 alkaneessa hallituksen ja opposition yhteisessä iltakoulussa.
- Voit katsoa tallenteen Säätytaloon saapuvien ministerien ja kansanedustajien haastatteluista klikkaamalla kuvaa.
- Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tartuntatautilain muutostarpeita ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) asemaa.
- Kokoamme tähän juttuun myös mahdollisia tietoja hallituksen ja opposition neuvotteluista.
Marin: Valmiuslain oltava vihoviimeinen keino
Lakimuutoksen pyrkimyksenä on saada tartuntatautilakiin niin vahvat välineet, että hallitukset selviäisivät koronaviruksen kaltaisesta taudista ottamatta käyttöön valmiuslakia, kuten keväällä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi Säätytaloon tullessaan, että tartuntatautilain uudistaminen on erittäin iso ja haastava kokonaisuus. Siksi lain valmistelun taustoja ja asiantuntijoiden lausuntoja halutaan avata oppositiolle.
– Haluamme että tämä informaatio ja nämä taustat avataan kaikille puolueille huolellisesti.
– Meillä on varmasti paljon sellaista, mistä olemme eri mieltä, mutta haluan myös uskoa että globaalin haasteen edessä on myös yhteistä tahtoa pitää tauti hallinnassa, Marin perusteli yhteisen iltakoulun järjestämistä.
Valmiuslain käyttöönotto on erityisen järeä toimi, joka edellyttää, että maassa vallitsee poikkeusolot. Vakavan tartuntatautiepidemian lisäksi poikkeusoloiksi lasketaan esimerkiksi sotilaallinen kriisi. Lain käyttöönotto edellyttää eduskunnan laajaa hyväksyntää.
Marin haluaa, ettei valmiuslakia enää tarvita koronaepidemian torjumisessa.
– Me teemme kaikkemme, jotta pystymme torjumaan epidemiaa normaalilainsäädännöllä. Poikkeusoloihin turvautuminen on aina viimesijainen keino, Marin sanoi.
Kokoomus: Huolena, että vapauksia rajoitetaan väärin perustein
Oppositiopuolue kokoomus on huolissaan siitä, että lakimuutos antaisi viranomaisille valtuudet puuttua tautitilanteen varjolla vapauksiin, kuten elinkeinotoimintaan sellaisissakin tilanteissa, joissa se ei ole välttämätöntä.
– Pitää olla varmuus, ettei epävarmempina aikoina kukaan käytä väärin niitä oikeuksia, summasi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen katsoo, että perusvapauksiin, kuten elinkeinonvapauteen ja kokoontumisvapauteen puuttuminen on hyvä pitää erittäin tiukan lukon – kuten valmiuslain – takana.
– Meillä pitää perusoikeudet ja -vapaudet olla lähtökohtaisesti Suomessa voimassa, ja niihin puuttuminen vain valmiuslain kautta mahdollista. se on perussääntö, Mykkänen sanoi saapuessaan Säätytalolle.
Kevät osoitti Mykkäsen mukaan, että kynnys ottaa valmiuslaki käyttöön ei ole tällä hetkelläkään ole tiukan paikan tullen liian korkea..
– Täytyy olla hyvät perusteet, miksi poikkeusolojen julkistaminen olisi liian vaativa toimenpide. Keväällä prosessi oli lähtökohtaisesti sujuva, kun poikkeusolot todettiin, hyvin nopeasti tehtiin tarpeelliset toimenpiteet, Mykkänen sanoi.
Kunta voisi määrätä sulkemaan tiloja tai rajoittaa joukkoliikennettä
Tartuntatautilaki lähti syyskuussa lausuntokierrokselle.
Muutoksia esitetään esimerkiksi siihen, että kunnilla olisi velvollisuus ottaa potilaita hoidettavaksi toisen kunnan alueelta.
Viranomainen voisi määrätä yrityksiä, kuten ravintoloita tai kuntosaleja toimiin koronaepidemian hillitsemiseksi. Asiakkaiden etäisyyksien turvaamiseksi kunta tai aluehallintovirasto voisi esimerkiksi velvoittaa elinkeinonharjoittajaa sulkemaan joko osan tiloistaan määräajaksi. Viime kädessä viranomainen voisi sulkea koko tilan määräajaksi.
Lakiin kirjattaisiin myös asiakastilojen hygieniatoimista kuten käsidesistä pintojen puhdistamisesta. Tähän asti yritysten hygieniaohjeistus on ollut omaehtoista.
Hygieniavaatimukset pätisivät myös joukkoliikenteessä. Jos turvavälejä tai hygieniatasoa ei ole mahdollista noudattaa, viranomainen voisi rajoittaa matkustajamääriä.
Tartuntautilain muutosta tarkastellaan myös perustuslain näkökulmasta.
– On aivan selvä että tämä on haastava kokonaisuus, Marin toisti.
Tartuntatautilakiin on jo vireillä pienempiä muutoksia, mutta suurempiin muutoksiin hallitus toivoo leveämpiä hartioita eli parlamentaarista tukea.