Saksan ylin oikeuslaitos, perustuslakituomioistuin, on määrännyt valtion tiukentamaan vuonna 2019 hyväksyttyä ilmastolakia. Oikeuden mukaan (siirryt toiseen palveluun) laki ei anna riittävän selkeitä velvoitteita vuoden 2030 jälkeen tehtäville ilmastopäästöjen vähennyksille.
Kanteen oli tehnyt joukko yksityishenkilöitä, joista osa oli hyvin nuoria. Heidän mielestään laki on liian löysä ja siten rikkoo heidän oikeuksiaan turvalliseen ympäristöön.
Eräs valituksen tekijöistä oli nuori nainen, jonka perheellä on maatila Pohjanmeren saarella. Kantaja pelkäsi, että merenpinnan nousu tuhoaa heidän maatilansa, koska saari on hyvin matala.
Kantelun tekijöitä tukivat Saksan ilmastojärjestöt, joiden joukossa olivat muun muassa Greenpeace sekä Greta Thunbergin esimerkin innoittamana syntynyt Fridays for Future -liike.
Ilmastolaki ei seuraa Pariisin sopimusta
Saksan johtavat puolueet, kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit sopivat toissa vuonna ankaran poliittisen väännön jälkeen, että Saksa vähentää ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Eräille sektoreille, kuten liikenteelle ja asumiselle asetettiin lisävaatimuksia, mutta puolueet eivät sopineet, että Saksa tavoittelisi esimerkiksi päästöneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Maa on kuitenkin mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, jonka mukaan maapallon ilmasto ei saa lämmetä tällä vuosisadalla enempää kuin kaksi astetta, ja mieluiten lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen.
Oikeuden mukaan ilmastolaki ei sinänsä riko kantajien oikeuksia, mutta asettaa joka tapauksessa kohtuuttoman suuren kuorman päästövähennyksistä vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Näin laki rikkoo kantajien vapauksia. Oikeus huomautti, että osa kantajista oli nuoria.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.