Puolustusvoimissa on ollut tänä vuonna yli 600 varmistettua koronavirustartuntaa.
Varusmiesliitto on saanut palautetta koronaepidemian aikana eri puolilta Suomea Puolustusvoimien hitaasta reagoinnista koronatartuntoihin.
Vuoden 2021 alusta alkaen Puolustusvoimissa on ollut yli 600 varmistettua koronavirustartuntaa. Luku sisältää varusmiehien ja henkilökunnan tartunnat. Pääesikunnan tietojen mukaan 22.4. sairaana oli yhteensä 83 henkilöä.
Alkuvuoden luku on korkea verrattuna vuoteen 2020, jolloin koko vuoden aikana Puolustusvoimissa todettiin 180 tartuntaa.
Yle kysyi varusmiehien kokemuksia siitä, kuinka koronatilanne on hoidettu varuskunnissa.
Vastauksia tuli varusmiehiltä ympäri Suomea. Yle on haastatellut tätä juttua varten kahdeksan varusmiestä, jotka esiintyvät jutussa anonyymeinä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Yle on tarkistanut kaikkien juttuun haastateltujen henkilöllisyyden.
Tartuntamäärät nousseet tänä vuonna
Koronatartuntaryppäitä on esiintynyt tänä vuonna monissa varuskunnissa, muun muassa Maasotakoulussa Haminassa. Siellä koronatartuntojen määrä kasvoi rajusti huhtikuun alussa, sittemmin kääntyi laskuun ja laskee edelleen.
– Tämä on menossa kohti nollaa kaiken kaikkiaan. Tehtyjen kehittämis- ja tarkistustoimenpiteiden jälkeen olemme paremmassa valmiudessa sitten, jos yksikin koronapositiivinen tulee ilmi testauksessa, kertoo Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Vesa Helminen.
Helmisen mukaan myös oireettomat taudinkantajat ovat vaikeuttaneet koronan torjumista.
– Jos on oireettomia, mutta tartuttavia seassa, se on kokonaishaaste tämän taudin näkökulmasta, sanoo Helminen.
Altistuneita varusmiehiä samoihin tupiin ei-altistuneiden kanssa
Haminassa Reserviupseerikoulussa palvelevan varusmiehen mukaan RUK:n koronaepidemian alkuvaiheessa metsäleirillä sotaharjoituksessa eristettiin altistuneet ja altistumattomat asianmukaisesti eri telttoihin.
Kun tulimme harjoituksesta pois, altistunut osasto ripoteltiin aivan sekaisin terveiden ja ei-altistuneiden kanssa samoihin tupiin ja samoihin eristysrakennuksiin. Siinä ei ollut mitään järkeä ja sen takia korona levisi aika paljon.
Varusmies kertoo olleensa karanteenissa noin kolmen viikon ajan, sillä hän altistui sotaharjoituksen aikana koronavirukselle. Eristyksessä ei ole varusmiehen mukaan oikein mitään tekemistä, jos koulutuksiakaan ei ole. Tuvasta saa poistua vain vessaan.
Osastojaot sekaantuvat koulutuksissa
RUK:ssa palveleva varusmies kokee, että esikunta ja puolustusvoimien johto tekevät kovasti töitä koronan leviämisen estämiseksi varuskunnissa. Tupiin ja rakennuksiin on eristetty pieniä osastoja, jotta koronatilanne saataisiin hallintaan.
Nämä osastojaot menevät kuitenkin sekaisin silloin, kun mennään koulutuksiin. Varusmies kokee, että Haminassa kouluttajat vesittävät työn välinpitämättömyydellään.
Eivät he välitä osastojaoista. Ryhmissä pitää olla yhdeksän ja he laittavat osastot menemään sekaisin. Jos on altistunut osasto, joka on eristetty kaikista muista siksi, että tauti saadaan kuriin, miten osasto voi sekoittua muiden osastojen kanssa ja sitten marssia kaupungin siviilien läpi harjoitusalueelle.
Reserviupseerikoulun johtajan, eversti Vesa Helmisen mukaan tavoitteena on jatkuvasti ylläpitää sitä, että osastot pysyvät erillään.
– Jos siinä on sekoittumista tapahtunut, siitä pitää muistuttaa ja se pitää korjata. Pitäähän tässä katsoa, että kaikki sovitut perustoimintatavat toimivat, sanoo Helminen.
Samanlaisia kokemuksia osastojen sekoittumisesta on myös Pohjois-Suomessa. Sodankylän varuskunnassa palveleva varusmies kertoo, että koronaan on varauduttu, mutta osastot ovat sekoittuneet huonon suunnittelun vuoksi.
Varuskunta on jaettu koronaosastoihin, joiden ei pitäisi tavata toisiaan. Eristykseen pitäisi laittaa kaikki oireiset, jos tartuntoja halutaan estää, mutta eristyksestä on tullut täysin hyödytön asia. Sinne voi päästä, vaikka ei olisi oikeita oireita, ja ne oireiset jotka sinne eivät halua mennä eivät sinne myöskään mene, vaan aivastavat ympärilleen. On myös ryhmänjohtajien toimesta ohjeistettu, ettei eristykseen saisi mennä, koska oli paljon sinne palvelusta piiloon meneviä.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan varuskunnissa lähtökohta on se, että osastot eivät tapaa toisiaan.
Arhippaisen mukaan pääsääntöisesti varusmiesten pitäminen erillään alaryhmissä on toiminut aika hyvin, mutta poikkeuksiakin on.
– On ihan mahdollista, että joissakin joukko-osastoissa terveet ovat saattaneet tavata sairaita. Puhumme kuitenkin kymmenien tuhansien ihmisten hallinnoimisesta, sanoo Arhippainen.
Kouluttajilla ei aina maskeja
RUK:ssa palvelevan varusmiehen mukaan koulutuksissa ei voi kaikissa tilanteissa pitää turvavälejä ja kouluttajat eivät myöskään käytä itse maskeja kovinkaan usein.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan maskien käyttämättä jättäminen on huolimattomuutta.
– Ohjeistuksen mukaan käytetään maskeja, kun ollaan sisätiloissa lähellä toisia ihmisiä. Jos ei ole käytetty, ollaan oltu huolimattomia, se on ihan selvää, sanoo Arhippainen.
Haminan maasotakoulussa toisella varusmiehellä on parempia kokemuksia koronatilanteen hoitamisesta. Hän myös ymmärtää, miten vaikea tilanne on johtajille ja henkilökunnalle.
Eskaloituvaan tilanteeseen katsottuen suhteellisen hyvin ollaan onnistuttu. Puutteet ovat ainoastaan materiaalisia. Näin suureen karanteeniin on vaikeaa varautua, joten varatut tilat ovat melko täynnä ja logistiikka siitä, mihin sijoitetaan, on ollut varmasti haasteellista. Tässä ollaan kuitenkin onnistuttu.
Karjalan prikaatissa aiempaa vähemmän koronatapauksia
Karjalan prikaatissa koronatilanne on vakaa ja koronapotilaita on aiempaa vähemmän. Vielä helmikuussa Karjalan prikaatissa oli todettu vuoden alusta jo 70 tartuntaa. Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan koronatoimenpiteillä on pystytty rajaamaan koronatapaukset tiettyihin osastoihin.
Varusmiehet on jaettu kolmeen eri kohorttiin eli ryhmiin, jotka ovat vuorotellen viikon kasarmilla, kaksi viikkoa maastossa ja viikon kasarmilla. Sen jälkeen varusmiehet ovat kaksi viikkoa lomilla.
Vekaranjärvellä palvelevan varusmiehen mukaan kohortin sisällä pyritään välttämään kontakteja, mutta tietyissä tilanteissa se on hankalaa ja tuntuu jopa naurettavalta.
Kun olemme ensin olleet viikon kasarmioloissa, siellä pystyy pitämään maskeja sisällä. Kun lähdemme kahdeksi viikoksi maastoon, teltassa on ahdasta. Käytännössä nukumme siellä lusikassa. Sen jälkeen, kun tulemme takaisin, pitää taas muonituskeskuksessa pitää turvavälejä. Tuntuu, että se on vain kulissi.
Vaikka varusmiehet majoittuvat yhdessä yksikössä, ruokaillessa yksiköt voivat varusmiehen mukaan kuitenkin sekoittua keskenään, vaikka turvavälejä pidetäänkin.
Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan Karjalan prikaatissa pidetään turvavälejä aina, kun se on mahdollista. Perustoimenpide on myös hyvä hygienia.
– Maastomajoitus itsessään on kokemusten perusteella hyvä ratkaisu ja rajoittanut epidemian leviämistä. Samassa huoneessa majoittumiseen sisältyy riskejä, vaikka se olisi kasarmimajoituskin, sanoo Skyttä.
Skytän mukaan suurimmat riskit liittyvät siihen, jos osastot sekoittuisivat toisiinsa. Siksi osastot ja tupakokonaisuudet pidetään erillään.
– Muonituskeskuksessakin tietenkin pidetään turvavälit.
Muonituskeskuksessa ei pidä istua samassa pöydässä lähellä naapurituvan tai naapuriyksikön henkilöitä.
Epävarmuus lomien suhteen häiritsee
Vekaranjärvellä palvelevan varusmiehen mukaan pahinta korona-ajan asepalveluksessa on epävarmuus lomien suhteen.
Olen kuullut muissa varuskunnissa olevilta kavereilta, että on joutunut olemaan kahdeksan viikkoa kiinni putkeen. Kyllä se tuntuu pelottavalta, että olisi niin pitkän ajan erossa siviilistä.
Varusmiehen mukaan loman pyytäminen tiettyyn ajankohtaan esimerkiksi perhejuhlia varten on nyt vaikeampaa kuin tavallisesti, sillä loman pitämiseen tiettyyn aikaan vaaditaan erityisen painava syy, kuten pääsykokeet.
Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juhana Skytän mukaan joissakin tapauksissa on jouduttu määräämään varusmiehiä altistuneiden tilalle muihin tehtäviin, ja tämä on lykännyt kyseisten varusmiehien lomia.
Skytän mukaan Karjalan prikaatissa on tunnistettu, kuinka raskaat korona-ajan olosuhteet ovat. Hänestä koko henkilöstö ja varusmiehet yrittävät parhaansa näissä poikkeavissa olosuhteissa.
– Näihin olosuhteisiin nähden erinomaisen hyvin meillä varusmiehet ovat palveluksensa hoitaneet ja parhaansa tehneet, sanoo Skyttä.
“Hygieniasta ei saa pidettyä huolta”
Parolannummella Panssariprikaatissa on ollut koronavirustartuntaryppäitä. Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan maaliskuun alun tilanne on saatu hyvin hallintaan.
Hakaniemen mukaan Panssariprikaatissa suurin haaste koronan torjumiseksi on sama kuin muuallakin yhteiskunnassa.
– Kokonaisturvallisuus muodostuu yksilöiden halusta sitoutua omalla toiminnallaan niin lomilla kuin varuskunnassa koronaturvalliseen arkeen, kertoo Hakaniemi sähköpostitse.
Panssariprikaatissa palveleva alikersantti kertoo turhautuneensa maskikäytäntöihin. Sisällä pidetään maskeja koko ajan, paitsi omassa tuvassa. Alikersantin mukaan maski otetaan pois, kun lähdetään ulos esimerkiksi harjoitukseen tai liikuntakoulutukseen.
Kun maskia täytyy pitää koko ajan, ei hygieniasta saa pidettyä huolta. En ymmärrä, miten se voidaan kokea hyväksi, että koronariski poistuu jotenkin heti siinä, kun lähdemme harjoitukseen.
Alikersantin mukaan aluksi oli käytössä kolmen maskin päivärajoitus. Nykyään maskeja on saatavilla enemmän.
Samoja kokemuksia maskeista on myös Upinniemessä palvelevalla varusmiehellä.
Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan varuskunnan maskikäytännöt vertautuvat siviilimaailmaan, jossa perheen kesken ei käytetä normaalissa arjessa maskia, mutta asioitaessa tai liikuttaessa oman perheen ulkopuolisten kanssa käytetään maskia.
– Ulkona tapahtuvassa koulutuksessa voidaan huolehtia turvaetäisyyksistä, jolloin maskien käytölle ei ole tarvetta, sanoo Hakaniemi.
Alikersantista kiinnioloajat ovat uskomattoman pitkiä Panssariprikaatissa. Hän on ollut pisimmillään kahdeksan viikkoa kiinni yhtäjaksoisesti ja saanut sen jälkeen kymmenen päivää lomaa.
Kyllä sen huomaa pidemmän kiinniolon kohdalla, kuinka väsyneitä ihmiset ovat. Se näkyy turhautumisena ja ylimääräisenä hölmöilynä. Ihmiset muuttuvat välinpitämättömiksi esimerkiksi palvelusturvallisuuden suhteen ja käskyjen noudatus jää.
Pitkiä aikoja telttamajoituksessa
Myös Panssariprikaatin koronaeristämisessä on alikersantin mukaan parantamisen varaa. Alikersantin mukaan koronalle altistuneita on eristetty sisätiloihin ja altistumattomia on eristetty ulos.
Olin huoltokomppanian puolella kaksi viikkoa telttamajoituksessa ihan vain sen takia, että kourallinen ihmisiä oli yksikössä sisällä. Olisi kätevämpää, jos altistuneille voisi järjestää oman eristysteltan ja muut voisivat jatkaa mahdollisimman normaaliin tapaan. Sekin luo yleistä turhautumista, kun ollaan tavallaan ihan hölmöstä syystä siellä pihalla.
Panssariprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Janne Hakaniemen mukaan kaikilla toimenpiteillä on pyritty ehkäisemään taudin leviämistä varusmiesten keskuudessa.
– Karanteeniosastojen ulkopuolisten toiminta ei ole niin rajoitettua kuin karanteenissa olevien, jolloin on luonnollista siirtää heidät maastoon karanteenissa olevien sijaan.
Muu koronatilanne heijastuu varuskuntiin
Puolustusvoimien tiedotuspäällikön Max Arhippaisen mukaan osastojen eristäminen toisistaan vaikuttaa toimineen suurimmassa osassa varuskuntia aika hyvin.
Hän huomauttaa, että vaikka kahden viime kuukauden aikana varuskunnissa on tullut enemmän koronatapauksia kuin aikaisemmin, suuret ryppäät ovat kuitenkin keskittyneet tiettyihin varuskuntiin.
– Yleensä tartunnan on saanut lomalla varusmies, joka on palannut lomalta oireettomana ja sitten altistanut ryhmässä olevia. Tämä voi näkyä yhden varuskunnan luvuissa hyvin suurina ryhminä tietyn ajan, sanoo Arhippainen.
Silloin uusia tartuntoja ilmenee jo eristettyjen varusmiesten joukossa. Tällainen tilanne on Arhippaisen mukaan tällä hetkellä esimerkiksi Rannikkolaivaston tukikohdassa Turun Pansiossa.
Arhippaisen mukaan tilanne olisi huolestuttavampi, jos tulisi tasaisesti uusia tartuntoja kaikkialla Puolustusvoimissa.
– Tartunnat kasaantuvat tiettyihin paikkoihin ja asia saadaan hallintaan. Se osoittaa, että tilannehallinta kuitenkin toimii suhteellisen hyvin, kertoo Arhippainen.
Muun muassa Säkylän ja Santahaminan varuskunnissa palvelevilla varusmiehillä on ollut hyviä kokemuksia siitä, miten korona-asiat on omassa varuskunnassa hoidettu.
Pääsääntöisesti on onnistunut tosi hyvin, esimerkiksi oireelliset on eristetty muista nopeasti. Puutteena olen havainnut sen, että osa altistuneista on suhtautunut eristysmääräyksiin piittaamattomasti ja he ovat esimerkiksi käyneet sotkussa, vaikka tietävät, että se on heiltä kielletty. Eli vikaa on ollut yksittäisten varusmiesten asenteessa.
Varuskuntani on hoitanut koronaan liittyvät ongelmat tilanteeseen nähden hyvin. Positiivisia tartuntoja on ollut vain muutama. Tartunnan saaneet on eristetty heti muista, eikä virus ole levinnyt täällä pahasti, kuten useissa muissa varuskunnissa.
Rankkaa nuorille
Korona-aika rajoituksineen ei kuitenkaan ole helppoa varusmiehille.
Korona-aika intissä on yhtä helvettiä. Meillä ei ole vapaa-ajalla mahdollisuutta poistua porttien ulkopuolelle. Normaalisti voisin vaikka käydä Mäkkärissä. Meillä ei ole mahdollisuutta vapaa-ajan liikuntaan. Saamme käydä kasarmin ulkopuolella vain noin kilometrin pituisella suoralla hiekkatienpätkällä.
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen tunnistaa sen, että alaryhmiin jakautuminen ja koronarajoitusten kanssa eläminen varuskunnissa on raskasta.
– Nämä koronajärjestelyt ja rajoitukset ovat varmasti hyvin raskaita nuorelle ihmiselle. Olen ihaillut sitä, miten hyvin varusmiehet ovat ymmärtäneet, että nämä toimenpiteet ovat tarpeellisia. Se on edesauttanut sitä, että koronatilanne kuitenkin on hallinnassa Puolustusvoimissa, sanoo Arhippainen.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.