Parhaillaan testausvaiheessa olevat koronavirusrokotteet ovat puhuttaneet viime viikkoina myös hoitoalan ammattilaisia. Arvioiden mukaan ensimmäiset rokotteet saattaisivat ehtiä Suomeen vuodenvaihteen tienoilla.
Vielä rokotussuunnitelmaa koronan suhteen ei ole, mutta useilta tahoilta on sanottu, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstö olisi ensiksi rokotettavien joukossa.
– Kyllä minä sen rokotteen olen ehdottomasti ottamassa, sanoo ensihoitaja Anne Pauna.
Paunalle koronaviruksen aiheuttama tauti kävi viime keväänä tutuksi. Pauna työskenteli Helsingissä koronateholla.
– Se on kyllä erittäin vakava sairaus, en toivoisi sitä pahimmalle vihamiehellenikään. Tauti on todella raju, ja siinä on aika vähän konkreettisia hoitokeinoja. Se on haastava tauti, sillä se ei ole järkevä ja looginen, Pauna kuvailee.
Pauna myöntää, että kevään aikana usein kävi mielessä huoli siitä, että taudin saisi itse tai se tarttuisi lähipiiriin. Hoitotyössään hän näki, miten rankka tauti oli ja miten pitkään potilaat olivat voipuneita.
– Tehohoitojaksot olivat älyttömän pitkiä. Hengitysputken poistamisen jälkeenkin potilaat olivat ihan kanveesissa pitkään.
Koronasuojaukset arkipäiväistyneet
Nyt Pauna on vaihtanut työpaikkaa, mutta hoitoalalla hän on edelleen. Koronasta on tullut hoitohenkilökunnalle arkipäivää.
– Me puserramme tämän taudin kanssa edelleen. On jokapäiväistä toimintaamme pohtia suojauksia ja sitä, ettemme levitä sitä itse potilaillemme, asiakkaillemme eikä muillekaan. Joudumme miettimään koronaa joka päivä.
Tähän arkipäiväistymiseen rokotteet voisivat osaltaan tuoda helpotusta. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn terveyspoliittinen asiantuntija Anne Lindgren muistuttaa, että rokotteet ovat työturvallisuuskysymys.
– Meidän alallamme rokotteet ja riittävä rokotesuoja ovat ennen kaikkea työturvallisuuskysymys. Ensisijaisesti rokotteilla suojaudutaan itse kohdattuja tauteja kohtaan ja välillisesti niiden kautta suojataan myös asiakkaita tai potilaita, Lindgren sanoo.
Huoli rokotteesta ja pakkorokotuksista
Hoitohenkilöstön suhtautuminen koronarokotuksiin on ollut kahtalaista. Toisaalta rokotteen kehittämisen nopeus on herättänyt huolta, toisaalta valtaosa ammattilaisista suhtautuu peruspositiivisesti rokotteisiin.
– Huolta aiheuttaa se, että kyseessä on uusi rokote. Huoli kumpuaa sikainfluenssarokotusten Pandemrixin narkolepsiataustasta ja toisaalta nyt uutisoitavista korona-rokotteen testaamisessa esiintyneistä mahdollisista haittavaikutuksista, Lindgren selventää.
Huolta herättää myös ajatus pakkorokotuksista. Tartuntatautilain pykälä 48 velvoittaa työnantajaa arvioimaan, minkälaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä potilaiden suojaamiseksi.
Työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain edellyttämää rokotesuojaa riskialttiiden potilaiden parissa työskenteleviltä.
Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat esimerkiksi potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia, sekä alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.
Joidenkin arveluiden mukaan koronavirus toisi mukanaan hoitajien pakkorokotukset.
– Sehän tarkoittaisi, että ihmiset lähtisivät pois tältä alalta, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Korona on ollut monelle hoitajalle viimeinen tikki, ja noin puolet on jo Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan miettinyt alan vaihtoa. Pakkorokotusajatus on kiihdyttänyt lähtöhaluja.
Useat asiantuntijatahot ovat sanoneet, että pakkorokotuksiin ei olla menossa. Tätä tukee myös kansanedustajille tehty kysely, jonka mukaan yli 60 prosenttia vastanneista oli pakkorokotuksia vastaan.
Paavola kuitenkin muistuttaa, että ei saa tulla tilanteita, jossa työnantaja velvoitetaan pakkorokotuksiin.
– Ei voi olla niin, että työnantaja pakotetaan siihen tilanteeseen, että hän ei saa ottaa töihin, jollei ole ottanut rokotetta. Silloinhan se pakkorokotus siirretään työnantajan vastuulle. Käytännön pitää olla yksiselitteinen, Paavola vaatii.
– Rokottautuminen on aina Suomessa vapaaehtoista, se pitää muistaa, rauhoittelee myös Tehyn Lindgren.
Kyse voi olla myös terveydellisistä syistä, jotka estävät rokotuksen. Silloin rokotuksista olisi syytä keskustella työterveyshuoltonsa kanssa. Tällöin voidaan esimerkiksi siirtää työntekijä tilapäisesti toisiin tehtäviin.
“Lääketieteen ryhdistäydyttävä”
Kaiken kaikkiaan valtaosa hoitoalan ammattilaisista suhtautuu kuitenkin positiivisesti rokotuksiin. Onhan se osa heidän ammattiaan.
– Henkilökohtaisesti uskon kyllä rokotteisiin, ne ovat kaikkien vitsauksien pelastaja, sanoo ensihoitaja Anne Pauna.
– Kaikkeen lääketieteeseen liittyy riskejä. Ei ole koskaan sanottu, että kun saa rokotteen, niin juuri sinä et saa sivuoireita. Se on ihan sama missä tahansa lääkkeessä, sen voi saada vaikka antibiootista, joka yleensä pelastaa, mutta sillekin voi olla allerginen, Pauna sanoo.
Pauna oli kymmenen vuotta sitten itse ensimmäisten joukossa ottamassa sikainfluenssarokotetta. Silloinkin rokote kehitettiin nopeasti, nyt tahti on ollut vielä nopeampaa.
– Rokote on aina hyvä asia. Mutta lääketiede ei ole niin nopeaa. Ei kukaan ajatellut, että hyvä rokote viikossa saataisiin, Pauna muistuttaa.
– Mietin itse, että tämä on niin kova juttu, että oletan, että rokote on niin valmis, että sen uskaltaa ottaa. Kyllä tämä on niin iso asia, että ei lääketehtaillakaan ole varaa mokata, sanoo SuPerin Paavola.
Paavola huomauttaa, että varsinaista rokotevastaisuutta Suomessa on äärimmäisen vähän. Suomalaiset – maailman parhaiden neuvoloiden kasvatit – tietävät hänen mukaansa, että rokotteet ovat pelastaneet satoja miljoonia ihmishenkiä.
Tiettyä epäröintiä toki on, liittyen juuri koronavirusrokotteen kehittämisen nopeuteen.
– Nyt on lääketeollisuuden pakko ryhdistäytyä sillä tavoin, ettei tule pelkoa.
– Tämä on tulikoe myös lääkkeiden tekijöille ja niitä läpi päästäville instansseille, että ne ovat luotettavia. Sitä luottamusta ei saa enää toistamiseen rikkoa, Paavola sanoo.