Säätytalolla tänään käytyjä hallituksen neuvotteluja ensi vuoden budjetista synkensivät uutiset Finnairin yt-neuvotteluista, kun lentoyhtiö ilmoitti vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa.
Finnairin tilannetta neuvotteluiden jälkeen kommentoinut omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi valtion sitoutuneen tukemaan Finnairia kriisin yli.
– Koronakriisi koskee valitettavasti myös Finnairia, jota rasittaa osaltaan myös meidän tiukka matkustusrajoitepolitiikkamme. Yhtiössä valmistellaan muutosturvaohjelmaa, jolle annamme täyden tuen, Tuppurainen sanoi Säätytalon portailla.
Keväällä hallitus tuki Finnairia lisäbudjetissaan 700 miljoonalla eurolla. Uudesta tuesta ei ole tehty päätöksiä, mutta tilannetta seurataan Tuppuraisen mukaan tarkasti.
– Yhtiön osalta toipuminen ja palautuminen ennalleen näyttää siirtyvän entistä kauemmas tulevaisuuteen. Tilanne on hyvin pitkään epävarma, mutta emme voi kuvitellakaan, että jokin toinen lentoyhtiö voisi hoitaa meidän tarpeemme.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) puolestaan on pyytänyt Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoa etsimään uusia työllistymismahdollisuuksia Finnairilta irtisanotuille.
Haataisen mukaan työllisyysmäärärahoja on jo aiemmin lisätalousarvioiden yhteydessä lisätty juuri tällaisia tilanteita varten.
– Mitä nopeammin alussa lähdetään liikkeelle ja käydään tilanteet läpi, niin sitä paremmin työllistyminen on onnistunut. Finnairin henkilöstö on hyvin koulutettua ja uskon, että heillä on hyvät mahdollisuudet löytää jatkotyöpaikka, Haatainen sanoi.
Vanhanen: Budjettitoiveissa miljardien heitto
Säätytalolla käydyissä neuvotteluissa varsinaisena aiheena oli ensi vuoden valtion budjetti. Hallitus otti alkulämmöt syyskuun budjettiriiheen käymällä läpi ministeriöiden vastauksia valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen.
Neuvottelu on uusi käytäntö, ja se korvaa aiemmin pidetyt valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ministeriöiden ja valtiovarainministeriön budjettiesityksen välillä on yhteensä miljardien ero. Vanhanen ei kuitenkaan pidä eroa poikkeuksellisen suurena aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Neuvotteluita kommentoineen Vanhasen mukaan suurimmat kysymysmerkit budjetissa liittyvät kuntien taloudelliseen tilanteeseen sekä järjestöjen rahoituskuoppaan, joka on syntynyt veikkausvoittovarojen tyrehdyttyä koronakriisin takia.
Neuvotteluiden aikana ei tehty päätöksiä. Varsinainen poliittinen vääntö ensi vuoden budjetista käydään budjettiriihessä syyskuun puolivälissä.
Valtiovarainministeriön elokuussa julkistaman budjettiehdotuksen kokonaissumma on 61.6 miljardia euroa. Budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen.