Stefan Löfven on nousemassa uudestaan Ruotsin pääministeriksi.
Hän on ilmoittanut haluavansa muodostaa vähemmistöhallituksen yhdessä ympäristöpuolueen kanssa. Vasemmistopuolue ja keskustapuolue ovat luvanneet tukea hallitusta, jolloin se voisi saada niukimman mahdollisen enemmistön valtiopäivien tämänpäiväisessä äänestyksessä.
Löfvenin uuden hallituksen tiellä on kuitenkin vakavia ongelmia.
- Löfvenin hallituksen tuki valtiopäivillä on äärimmäisen niukka. Hän joutuu todennäköisesti neuvottelemaan kompromisseja eri kysymyksistä eri puolueiden kanssa.
- Hallituskumppani ympäristöpuolue ja tukipuolue keskustapuolue ovat napit vastakkain isoista asiakysymyksistä, vaikka ne molemmat ovat luvanneet tukensa Löfvenille.
- Syksyn budjettineuvotteluista tulee äärimmäisen hankalat, ja heikko hallitus voi kaatua jo silloin.
Tässä seitsemän kysymystä ja vastausta Stefan Löfvenin mahdollisesta uudesta hallituksesta.
1. Miten hallituspohja poikkeaisi edellisestä?
Löfvenin uusi hallitus perustuisi pitkälti edelliseen. Ministerisalkut jaettaisiin sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen kesken.
Hallituspohja olisi kuitenkin entistä heikompi, sillä liberaalipuolue ei aio tukea uutta hallitusta. Tukipuolueiksi jäisivät vain keskusta- ja vasemmistopuolueet.
Hallituspohjalla olisi valtiopäivillä yhteensä 174 edustajaa: sosiaalidemokraateilla 100, ympäristöpuolueella 16, vasemmistopuolueella 27 ja keskustalla 31.
Löfvenin hallituspohja ei siis riitä takaamaan valtiopäivien yksinkertaista enemmistöä, joka on 175. Valtiopäivillä on yhteensä 349 edustajaa.
Ratkaisevassa asemassa onkin ollut vasemmistopuolueesta eronnut, sitoutumaton Amineh Kakabaveh.
2. Mitä Kakabavehin kannasta tiedetään?
Amineh Kakabaveh kertoi tiistai-iltana antavansa tukensa Löfvenille. Se tarkoittaa, että mikäli muut valtiopäiväedustajat äänestävät puoluelinjojensa mukaan, Löfvenistä tulee pääministeri.
Ennen tiistai-iltaa Kakabaveh oli ilmoittanut, että hänellä on kahdeksan vaatimusta vastineeksi tuestaan. Yksi tärkeimmistä oli, että hallituksen pitäisi pyrkiä kieltämään yksityisten hyvinvointipalvelutarjoajien voitontavoittelu.
Kakabaveh ilmoitti kantansa neuvoteltuaan sosiaalidemokraattien oikeusministerin Morgan Johanssonin kanssa.
– Olemme päässeet sopimukseen yhdeksästä kohdasta, joihin olen tyytyväinen. Ruotsi tarvitsee hallituksen. Olemme kaaostilanteessa, ja monet haluavat päästä lomalle, Kakabaveh perusteli Ruotsin televisiolle (siirryt toiseen palveluun).
Hän ei eritellyt tarkemmin, mistä asiakysymyksistä hän ja sosiaalidemokraatit olivat sopineet.
3. Miten valtiopäivät äänestää?
Ruotsin valtiopäivien istuntosali. Kuva: Claudio Bresciani / EPA
Stefan Löfvenin pääministeriydestä äänestetään tänään keskiviikkona kello 15 Suomen aikaa.
Valtiopäiväedustajat voivat äänestää joko vihreää, punaista tai keltaista. Vihreä merkitsee kyllä Löfvenille, punainen merkitsee ei ja keltainen vastaa tyhjää. Keskusta aikoo ilmaista tukensa Löfvenille äänestämällä tyhjää.
Oikeisto-oppositiolla on valtiopäivillä 174 edustajaa: maltillisella kokoomuksella 70, kristillisdemokraateilla 22, ruotsidemokraateilla 62 ja liberaaleilla 19+1. Valtiopäivien toinen sitoutumaton edustaja, liberaaleista eronnut Emma Carlsson Löfdahl on luvannut äänestää liberaalien mukana.
Oikeistopuolueet tarvitsisivat 175 ääntä kaataakseen Löfvenin. Muutoin hänet hyväksytään pääministeriksi. Ratkaisevaa siis on, että Löfven ei saa 175 edustajaa vastaansa.
Liberaalit eivät ole kertoneet suoraan, miten puolue aikoo äänestää. Puheenjohtaja Nyamko Sabuni on vain sanonut (siirryt toiseen palveluun), ettei puolue tue Stefan Löfvenin hallitusta. Todennäköisesti puolue äänestää Löfveniä vastaan, mutta se voisi äänestää myös tyhjää.
4. Pettääkö puoluekuri?
Yksittäisten valtiopäiväedustajien lipeäminen “väärään leiriin” voisi mutkistaa kuviota, kirjoittaa muun muassa Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun). Siitä ei kuitenkaan ole ollut merkkejä.
Ruotsin median syynissä on ollut sitoutumattomien Kakabavehin ja Carlsson Löfdahlin lisäksi erityisesti kaksi valtiopäiväedustajaa.
Varapaikalta valtiopäiville noussut sosiaalidemokraattien Sara Heikkinen Breitholtz on ollut pitkään sairauslomalla, eikä olisi voinut osallistua äänestykseen. Siksi maaseutuministeri Jennie Nilsson erosi tehtävästään muutama päivä sitten ja palasi riviedustajaksi. Näin hän varmistaa sosiaalidemokraattien äänet Löfvenille.
Keskustan Helena Lindahl äänesti vastoin puolueen linjaa Löfveniä vastaan, kun tämä valittiin pääministeriksi edellisen kerran vuonna 2019. Puolueen linjaa vastaan nouseminen on Ruotsissa äärettömän harvinaista.
– Jos Lindahl äänestäisi taas vastoin puolueen linjaa, hänen poliittinen tulevaisuutensa olisi ohi. Edellisellä kerralla hänen äänellään ei ollut mitään merkitystä lopputulokselle, mutta nyt se voisi olla ratkaiseva, valtio-opin professori Tommy Möller sanoi Dagens Nyherissä (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla.
5. Miten vahva tuki uudella hallituksella olisi?
Löfvenin hallitus- ja tukipuolueiden välillä on vakavia erimielisyyksiä. Törmäyskurssilla ovat yhtäältä ympäristöpuolue ja keskusta, toisaalta keskusta ja vasemmistopuolue.
- Ympäristöpuolue on ilmoittanut, ettei se hyväksykään sosiaalidemokraattien ja keskustan kanssa viikonloppuna neuvottelemaansa kompromissia. Se sisältää keskustan vaatimuksesta rantojen suojelun keventämisen ja metsänomistajien oikeuksien vahvistamisen. Ympäristöpuolue lupaa silti äänestää Löfvenin puolesta keskiviikkona.
- Keskustapuolue on ilmoittanut, että se ei voi hyväksyä vasemmistopuoluetta syksyn budjettineuvottelujen osapuoleksi. Keskustapuolue pitää vasemmistopuoluetta äärilaidan puolueena ja vaatii sitä ottamaan etäisyyttä kommunismiin. Vasemmistopuolue taas ei aio hyväksyä budjettia, ellei se saa vaikuttaa sen sisältöön.
6. Mitä media ennustaa tulokseksi?
Ruotsin politiikan toimittajat kommentoivat Löfvenin mahdollisuuksia pääministeriksi varovaisesti, kunnes Amineh Kakabaveh ilmoitti tukevansa Löfveniä. Se ratkaisi pelin Löfvenin hyväksi.
Ruotsin television (siirryt toiseen palveluun) Mats Knutsson pitää Löfvenin valintaa todennäköisenä. Hän kuitenkin huomauttaa, että kenelläkään toisella pääministerillä ei viime vuosikymmeninä ole ollut yhtä epävarmaa ja hajanaista hallituspohjaa. Budjettineuvottelut voivat johtaa uuteen hallituskriisin syksyllä, Knutsson arvioi.
Ehkä, kenties, mahdollisesti, kiteyttää riippumattoman sosiaalidemokraattisen Aftonbladetin (siirryt toiseen palveluun) Lena Mellin. Stefan Löfven ehkä valitaan pääministeriksi, mahdollisesti hän pystyy neuvottelemaan budjetin, joka hyväksytään, ja keskustalla kenties on sopimus hallituksen kanssa, Mellin kirjoittaa.
Riippumattoman liberaalin Dagens Nyheterin (siirryt toiseen palveluun) Ewa Stenberg arvioi, että Löfven nousee uudelleen pääministeriksi. Hän on politiikan kissa, jolla on yhdeksän elämää, Stenberg kuvailee ja laskee, että Löfvenillä on vielä kaksi käyttämätöntä elämää. Kysymys kuuluu, riittävätkö ne vaaleihin 2022 asti?
Löfvenin uusi hallitus olisi hänen kolmas peräkkäisensä. Löfven nousi pääministeriksi ensimmäisen kerran syksyllä 2014.
7. Mitä jos Löfveniä ei valita?
Mikäli valtiopäivät torppaa Stefan Löfvenin valinnan pääministeriksi, pallo palautuu valtiopäivien puhemiehelle Andreas Norlénille. Norlén valitsee seuraavan eli järjestyksessään kolmannen hallitustunnustelijan.
Norlén voi esittää hallitustunnustelijaa neljästi. Jos kukaan hallitustunnustelija ei kykene esittämään valtiopäiville hallitusvaihtoehtoa, jonka se hyväksyisi, maassa järjestetään ennenaikaiset vaalit.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.