Saarikko eri mieltä Marinin kanssa budjettiperiaatteiden venyttämisestä: “Olisi liukas polku, olisin varovainen”

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei lämpene ajatukselle, että budjetin kehysmenettelyä muutettaisiin tai avattaisiin niin, että esimerkiksi ilmastoinvestointeja rahoitettaisiin sovittujen kehysten ulkopuolelta.

Ylen haastattelussa Saarikko sanoo, että tarpeellisten investointien määrittely on vaikeaa.

Määrittelyssä kukin osapuoli voisi ehdottaa monenlaisten kulujen siirtämistä kehyksen ulkopuolelle, mikä taas lisäisi menoja ja velkaantumisen riskiä.

– Se olisi liukas polku, joka johtaisi laveampiin määritelmiin siitä, mikä on vihreää velkaa, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan myös esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä voi perustella investoinniksi tulevaisuuteen.

– Voisimmeko luottaa toinen toisiimme siinä, että ettei tulisi houkutusta määritellä uusia kohteita investoinneiksi, Saarikko kysyy.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) ilmastotentissä, että kehysmenettelyn ulkopuolelle voisi jättää esimerkiksi investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

– Olisin varovainen sen suhteen, että Suomen omaa kehysjärjestelmää murrettaisiin. Vaikka meno olisi kehyksen ulkopuolinen, se edellyttäisi velkaa, Saarikko sanoo.

Kehysmenettelyllä tarkoitetaan nykyistä tapaa, jossa koko hallituskaudeksi sovitaan menojen katto eli “kehys”, joka kulut eivät paisuisi. Sovituissa kehyksissä pysymistä seurataan vuosittain, kun budjetteja tehdään.

Saarikon mukaan menojen siirtäminen kehyksen ulkopuolelle johtaisi järjestelmän “reikiintymiseen” eli kehyksen vuotamiseen ja tarpeeseen ottaa uutta velkaa.

– En ole erityisen innostunus siitä, että oma kehysjärjestelmä tehtäisiin täyteen reikiä.

Saarikko Veikkaus-rahoista: Soutamista ja huopaamista

Hallitusviisikko päätti viime perjantaina kompensoida Veikkauksen pienentyneet pelikonetuotot paitsi kulttuurialalle, myös muiden alojen edunsaajille täysimääräisesti vielä vuonna 2022.

Kulttuurialan rahoituksen täysimääräistä korvaamista on pitänyt esillä pääministeri.

Saarikon mukaan oli selvää, että jos kulttuuriala saa täyden kompensaation vielä ensi vuonna, muutkin alat sen saavat.

– Kun kerran tälle tielle haluttiin lähteä, pidin välttämättömänä, että kaikkia edunsaajia kohdellaan yhdenveroisesti. Sama ongelma koskettaa laajaa kenttää sote-järjestöistä liikuntaan ja tieteeseen, Saarikko sanoo.

Saarikko painottaa, että pienemmästä, noin 80 prosentin korvaustasosta sovittiin hallituspuolueiden kesken keväällä. Nyt Veikkaus-rahojen menetykset päädyttiin korvaamaan sataprosenttisesti.

– Se poikkesi aiemmin sovitusta, eikä tietenkään ole politiikalle hyväksi että soudetaan ja huovataan.

Veikkauksen tuotot vähenevät, koska ongelmapelaamista pyritään vähentämään. Pelien tuotoilla on rahoitettu muun muassa kulttuuria, liikuntaa, tiedettä ja nuorisoalaa.

Rahanmenetyksiä on nyt kompensoitu, mutta pelituottojen vähenemisen aiheuttama ongelma ei ole katoamassa.

– Lyhyellä aikavälillä katsottuna tämä rahoitus oli löydettävissä aivan normaalin budjettimenettelyn puitteissa. Kaikkein isoin kysymys liittyy siihen, mitä tämän hallituskauden jälkeen tehdään, Saarikko sanoo.