Vahvimmilla Saksan tulevan hallituksen muodostajaksi on suurimman puolueen paikan liittopäivillä saaneen sosiaalidemokraattien SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz. Hänen tuekseen hallitukseen lähtisivät vihreät sekä liberaalien FDP.
Tilanne olisi historiallinen, sillä vuosikymmenien ajan Saksassa on hallitusta hoidettu vain kahden puolueen voimin.
– Toisaalta muutos Saksan linjassa ei tule olemaan hirveän iso. Mitään täyskäännöstä ei tule suurelta osin siksi, että Angela Merkel on itse ollut keskitien kulkija ja niin suosittu, että jotkin puolueet, kuten demarit ovat halunneet kopioida merkelmäistä linjaa ainakin puheissaan, pohtii Forsberg.
– Kokonaan toinen tilanne tulee kun maailma taas muuttuu eikä tiedetä, miten Merkel olisi toiminut tai kohdataan jokin kriisitilanne. Sitten punnitaan johtaja uudestaan.
Forsberg huomauttaa, että jos hallituksen saamien kestää pitkään, voi sillä olla pientä epävakautta tuottavaa vaikutusta Euroopassa.
– On toisaalta selvää, että kolmen puoleen hallitusneuvottelut ovat hankalampia kuin kahden. Ja kuinka paljon pienillä on halua ulosmitata neuvotteluissa omia tavoitteittaan?
Forsberg mielestä Saksassa saattaa olla mahdollisuus myös paluu kristillisdemokraattien CDU:n ja demareiden suureen koalitioon. Niiden yhteinen paikkamäärä, yli 400 edustajaa liittopäivillä riittävät kevyesti enemmistöhallitukseen.
– Vaikkakin on hyvin epätodennäköistä, että näin tapahtuisi, niin se suo silti pienen pelivaran demareille peluuttaa vihreitä ja liberaaleja hallitusvastuusta.
Jos SPD:n Scholz ei onnistu luomaan kolmen hallitusta, niin myös CDU/CSU:n Armin Laschet voi yrittää itse vihreiden ja FDP:n kanssa. Tämä olisi Forsbergin mielestä epätodennäköisempää.
– Demarit voivat peluuttaa vihreitä ja liberaaleja sillä, että taustalla saattaa silti siintää ison koalition jatkaminen. Joka voi tarkoittaa, että olisi ilmeisen hyvä asia, ettei hallitusneuvotteluja voi vedättää loputtomiin.
Lähtökohtaisesti Saksan vaalituloksen vaikutukset Suomelle ovat aika pienet, koska kyse ei ole linjan muutoksesta ainakaan vaalipuheiden perusteella, Forsberg toteaa.
– Toki voidaan odottaa hallitusohjelmaa ja katsoa, mitä se tuo tullessaan.
Forsberg huomauttaa, että Saksan suhtautuminen yhteisvastuuseen EU:n talouspolitiikassa löysentyi jo Scholzin aikana valtiovarainministerinä, eikä ole syytä ajatella, että se nyt muuttuisi ainakaan olennaisesti kireämpään suuntaan.
7 Comments
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.