Tutkija ei odota paljoa Nato-keskusteluilta Turkin kanssa: “Suomi ja Ruotsi voivat tehdä jotain symbolista, mutta avain on ihan muualla”

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pitää epätodennäköisenä, että Suomi ja Ruotsi antaisivat periksi Turkin vaatimuksille.

Suomen ja Ruotsin neuvottelut Natoon liittymisestä jatkuvat tänään Turkin kanssa. Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ei odota paljoa Suomessa pidettäviltä keskusteluilta.

Juusola arvioi Ylen aamussa perjantaina, että todellista edistymistä tapahtuu vasta sitten, kun lähes kaikki muut Nato-maat ovat hyväksyneet hakemukset ja paine alkaa kasvaa.

– Siinä tilanteessa on vaikea kuvitella, että on kovin olennaista, mitä Suomi ja Ruotsi tekevät. Näillä kahdella maalla ei ole kovin paljon tekemistä, mikäli ne eivät luovu täysin omista arvoistaan, mitä pidän epätodennäköisenä.

• 23 Nato-maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin hakemukse – seuraa etenemistä Ylen Nato-laskurista

Turkki on esittänyt Suomelle ja Ruotsille vaatimuksia muun muassa tiettyjen henkilöiden luovuttamisesta. Hakijoiden on otettava vaatimukset vakavasti, sillä Turkki pystyy halutessaan estämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Suomen ulkoministeriö on luvannut tiedottaa keskustelujen annista iltapäivällä.

Alaranta: Vahva Nato ei ole Turkin prioriteetti

Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että Turkille on yhä tärkeää päästä Nato-jäsenenä istumaan samaan pöytään Yhdysvaltain ja Britannian kanssa.

– Turkki tarvitsee näiltä edelleen aseita. Kulisseissa sitten mahdollisesti tapahtuu jotain, mitä ei välttämättä koskaan edes päivänvaloon tule, mikä saattaa näitä lankoja avata.

Alarannan mukaan perusongelma on se, että vahva Nato ja vahva länsi eivät ole Turkin prioriteetti. Turkki ei ole kauhean innostunut siitä, että Nato keskittyy yhä enemmän Venäjän patoamiseen, Alaranta sanoo.

Puolustusliittoon pyrkivät Pohjoismaat ovat kokonaisuuden kannalta pikkutekijöitä, toteaa Juusola. Myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kannalta oleellista on länsiliittouman ja Turkin välinen suhde.

– Suomi ja Ruotsi voivat tehdä jotain symbolista, mutta kyllä se avain on ihan muualla. Optimismiin antaa toivoa se, että Turkille ovat tyypillisiä hyvin nopeat muutokset, Juusola sanoo viitaten Turkin pikaisesti parantuneisiin väleihin muun muassa Saudi-Arabian ja Israelin kanssa.