Hallitus on tänään linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa kerran hallituskaudessa julkaistavassa selonteossa.
Ulkomininisteri Pekka Haaviston (vihr.) johdolla tehdyssä selonteossa hallitus painottaa ihmisoikeuksia,ilmastoasioita ja kehitysapua.
– Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteistyö sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä on kuitenkin vaikeutunut, mikä on osittain seurausta suurvaltojen kilpailuksi kärjistyneestä toiminnasta, Haavisto kuvailee selonteon sisältöä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuvaillaan selonteossa ihmisoikeusperustaiseksi. Suomen kuvataan omalla toiminnallaan edistävän ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, kantavan globaalia vastuuta ja rakentavan rauhaa.
Suomen ulkopolitiikan peruslinjat pysyvät selonteon mukaan ennallaan. Naton ovi halutaan pitää raollaan ja Venäjän kanssa on tultava toimeen jatkossakin.
– Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton jäsenyysmahdollisuuden . Mutta toimiva naapuruussuhde Venäjän kanssa on Suomelle tärkeä, selonteossa kirjoitetaan.
Euroopan unionia kuvataan Suomen ulkosuhteiden tärkeimmäksi viitekehykseksi, vaikutuskanavaksi ja turvallisuusyhteisöksi. Myös Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä korostetaan.
Selonteon mukaan solidaarisuudella on Suomelle vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille.
Selonteon mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.
Presidentin ja hallituksen yhdessä valmistelema selonteko julkistettiin valtioneuvoston istunnon jälkeen iltapäivällä.