Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) otti tänään Ylen aamussa kantaa nuorten häiriökäyttäymiseen. Pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten häiriökäyttäyminen nousi eilen puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että alueella on arvioiden mukaan noin 100–150 vaarallisesti käyttäytyvää nuorta.
Sisäministeri Ohisalo nostaa nuorten ongelmien kärjistymisen syyksi kaksi tekijää. Toisaalta asioiden kärjistymiseen vaikuttaa tänä vuonna eletty poikkeuksellinen korona-aika. Lisäksi taustalla on huono-osaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä seikkoja.
– Kevään aikana rajoitukset ova osaltaan johtaneet siihen, että nuoretkin ovat ehkä olleet ahtaammalla kuin tavanomaisesti, Ohisalo sanoo Ylen aamun haastattelussa.
Ohisalo arvioi, että nuorten arjessa ei ole poikkeusaikoina ollut yhtä paljon apua ja tukea saatavilla, kuin normaaliaikoina.
– Sitten tietysti ylipäätään eriarvoistuminen [ja] huono-osaisuus on sellaisia tekijöitä, jotka pahimmillaan ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin.
Ongelmat kasaantuvat tietylle joukolle
Syitä nuorten rikollisten tekojen koventumiselle on pohdittu ammattilaisten keskuudessa jo pitkään. Rikokset ja muu häiriökäyttäyminen näyttävät kasaantuvan tietylle osalle nuorista, vaikka suurella osalla heidän ikäisistään meneekin hyvin.
– Kun katsotaan tilastoja, niin Helsingissä alle 18-vuotiaiden tekemät rikokset ovat sinänsä laskeneet määrällisesti. Suurimmalla osalla helsinkiläisnuorista ja ylipäätään nuorista menee paremmin kuin koskaan, mutta sitten tietylle osalle kasautuu enemmän häiriökäyttäytymistä, pahimmillaan jopa rikoksia, Ohisalo sanoo.
Ohisalo toteaa, että poliisin mukaan häiriökäyttäyvien henkilöiden taustalla on eriarvoistumista, syrjäytymistä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia.
“Maahanmuuttajataustaiset ovat yleensä yliedustettuina tietyissä rikoksissa”
Sisäministeri Ohisalolta kysyttiin Ylen haastattelussa, pitääkö tieto siitä, että Helsingissä liikkuvat rikolliset nuoret ovat pääosin maahanmuuttajia paikkansa.
Ohisalo vastasi:
– Kyllä asiantuntijoiden näkemys on tämä, ja tilastoista näkee, että maahanmuuttajataustaiset ovat yleensä yliedustettuina tietyissä rikoksissa. Tämä on tietysti erittäin huolestuttava kehitys, johon monien viranomaisten yhteistyöllä pyritään puuttumaan, hän toteaa.
Esimerkiksi kouluista voidaan olla yhteydessä eri ammattilaisiin, kuten nuoriso- ja sosiaalityöhön tai poliisiin.
Käytännössä asioihin voidaan puuttua esimerkiksi Ankkuritoiminnan avulla, jossa poliisi tekee yhteistyötä sosiaali- ja nuorisotyön sekä psykiatristen sairaanhoitajien kanssa.
– Monet nuoret, jotka on ehkä oireilleet rikoksilla, ovat päässeet irti siitä rikollisesta elämäntavasta. Sitähän meidän pitää ennalta estää, että kukaan ei joutuisi siihen maailmaan.
Helsingin poliisissa on erikseen Oma poliisi -malli sellaisille nuorille, joiden oireilu on ollut vakavaa.
– Juurikin se on tärkeää, että jokaisella nuorella olisi joku aikuinen elämässä, joka on luotettava, turvallinen. Tietyissä tapauksissa se saattaa olla vaikka se paikallispoliisi. Tärkeää on että se ihminen ylipäätään löytyy, Ohisalo toteaa.
Suomi on vielä kaukana Ruotsin tilanteesta
Asiantuntijoiden mukaan Suomen tilanteessa on viitteitä siihen, että pahimmillaan ongelmat voisivat kärjistyä ihmisten jengiytymiseen.
– Toisaalta moni asiantuntija sanoo sen, että me olemme kaukana vaikkapa Ruotsin tilanteesta, Ohisalo toteaa.
Ihmisiä pidetään kiinni yhteiskunnan kehityksessä esimerkiksi hyvällä sosiaali- ja koulutuspolitiikalla. Sekoittavan asumispolitiikan vuoksi Suomen asuinalueet eivät pääse eriytymään toisistaan, kun kohtuuhintaisia asuntoja löytyy ympäri kaupunkia.
Ohisalon mukaan hyvinvointivaltion pitäisi pystyä tarjoamaan ihmisille vaihtoehtoja, jotta tilanne ei kärjistyisi siihen, että yksilö kokee rikollisen elämäntavan ainoana vaihtoehtona itselleen.
Yhteiskuntaan integroituminen on ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää.
– Voi olla pahimmillaan niin, että monessa sukupolvessa on ehkä ongelmia maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä, jos vanhemmat ei ole päässeet integroituman niin voi olla, että tämä näkyy ehkä myös sitten lapsilla myöhemmässä vaiheessa.